VALTIONVELAN TAKAISINMAKSU

EKP hoitaa. On vain ajan kysymys ja riippuu uskalluksesta. Vanhat säännöt ja tavat on ehken pakko kumota mahdottomina noudattaa.

Eikä kansatkaan halua osallistua takaisinmaksun. Tilanne on entiseen verrattuna aivan toinen ja talouden käyttäytyminen muuttunut. Tilannetaju on nyt parempi ja rohkeus kasvanut.

Julkisen velan ottaminen talouden pelastamiseksi on opettanut myös yrityksiä, mutta väärään todellisuuteen. Rahan niukkuutta ei enää ymärretä, vaikka sitä onkin nyt vähemmän liikenteessä ainakin yrityksissä. On syntynyt käsitys, että jostakin sitä kuitenkin tulee. Käsitys voi elää vain alitajunnassa, mutta aiheuttaa kuitenkin muutoksia käyttäytymiseen.

Kulutusta on pidetty nykyisen erityisen tärkeänä. Kulutus on jopa hyve. Siitäkin syntyy väärä singnaali. Kansalaisille.

Odotan ns. sydän syrjällään miten käyttäytyminen tulee muuttumaan kunhan ja jos palataan entiseen malliin elämänmenossa.

Voi olla, että EKP joutuu pakosta maksamaan ulkopuolisten lainoituksen tai se joutuu jatkossa yksin rahoittamaan julkisia talouksia. Kun ne eivät osaa ja haluakkaan toimia tulojensa puitteissa. Eikä kansatkaan halua palata ns. sorvin ääreen. Ovat tottuneet hyvälle tietyssä suhteessa. Eli vastuuttomuuteen. Hallitukset hoitaa äänten vastineeksi.

Näistä asioista on tullut puhuttua useinkin. Mutta näkemys vain syvenee. Eikä asenteen muutosta ole näkyvissä. Toivon olavani väärässä. Mutta realiteetit osoittavat eri suuntaan.

3 kommenttia artikkeliin “VALTIONVELAN TAKAISINMAKSU”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Mikäli valtioiden velka kasvaa ylisuureksi voimavaroihin nähden on luottoluokittajien pakko muuttaa ajatteluaan. Eli hyväksyä, ettei valtiot selviä veloistaan. Miten luokittajat itse selviävät, voi olla sitä mahdollisuuksien taidetta tai sanataidetta.

    Kaikkien organisaatioiden tärkein tehtävä on selvitä hengissä ja tuottaa tulosta. Valtiot voivat maksaa tai tilata palveluja luokittajilta, jos saavat mieleistään palvelua omalle politiikalleen.

    Voisiko velkasaneerauksen myötä syntyä kestävämpi talousjärjestelmä. Tai ainakin uusi toimintamalli. Muuttuuko talouden ohjaus vahvemmin yhteiskunnalle tarveharkintaa lisäten. Ohjataanko kulutusta jolloin elinkeinoelämä joutuu mukautumaan kysyntään.

    Kasvaako valtioiden itsenäisyys vai keskittyykö vallankäyttö edelleen. Ajaako kehitys ohi EU:n ja muiden keskittymien. Brexit saattaa olla käännekohta, mikäli ei ollut liian aikaisin liikkeellä. Mutta brexitistä saadaan hyvää kokemusta.

    Mikäli ihmiset haluavat muutosta heillä on siihen mahdollisuus demokraattisesti. Äänsetäjien painoarvo ehken kasvaa kun valtioiden valta heikkenee. Äänestäjiä tullaan ehken kuulemaan herkemmin. Mutta kaikki suunnat ovat mahdollisia. Riippuu millaisia vaikuttajia tulee olemaan merkittävissä valtioissa.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    EU:n 750 miljardin koronatukilainan pitkällä maksuajalla pidetään yllä takaisimaksun ilmettä, juuri inflaation pelossa. Näytetään miten muka raha on tiukalla, kun takaisinkin pitää maksaa.

    Mutta tuolla lainan pitkällä maksuajalla totutetaan Euroopan kansat velkojen nollaamisen tosiasiaan. Ja Lainalla pelastetaan velkaiset maat siksi aikaa, että kansat takaisinmaksun nollauksen hyväksyvät tai unohtavat koko asian. Eli vältetään esimerkiksi Italian konkurssi, eli maksukyvyttömyys.

    Kansat tulevat mielihyvin hyväksymään velkojen kuittauksen ilman maksua, mutta kukaan ei tiedä mitä siitä seuraa kansojen ajattelussa ja siitä aiheutuen käyttäytymisessä. EU joutuu taiteilemaan olettamusten varassa kun varmaa tietoa kokemuksen nojalla ei olekaan. Mutta kyllä EU osaa luikertaa tässäkin tilanteessa, jos vielä silloin on voimissaan.

    Voidaan hyvällä syyllä olettaa EU:n olevan tämän mahdottoman hallintojen velkaantumisen takapiruna. EU:n sateenvarjon suojassa on ollut mahdollisuus saada velkaa. Mikäli kaikki olisivat luulleet joutuvansa itse maksamaan ottamansa velan. Voisi tilanne Euroopassa olla toisenlainen. Maiden taloudet olisivat kunnossa.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Kirjoitin jutun tämän aamun jälkipörssistä. (19.1.21) klo 11.30. Juttu on jumiutunut moderaattorien pöydälle, vaikka siinä ei ollut muuta kuin asiaa. Ei edes mielipidettä, vaan havaintoja osingonmaksusta ja sen ympärillä tapahtuvasta tietovedätyksestä.

css.php