ONKO MEILLÄ SAMA VAIVA KUIN LIBANONILLA

Yllättäen tänä aamuna (10.8.20) Hannu Juusola lausui Libanonista totuuden, mikä näyttää sopivan meidänkin politiikaan. Yhtäläisyys jysähti arvaamattomasti silmille. Mutta monikohan asian (siis ei sian, kuten oli ennen korjausta) huomasi. Niin erilaisina pidämme oman ja länsimaiden tilannetta. Olemme vapaat korruptiosta. Olemmeko?

Juusola esiti kuinka uskollisia hallinto ja politikot ovat puolueille ja puoluejohtajille. Totta, meilläkin on sama asetelma. Puoluekuri. Linjasta ei poiketa seuraamuksitta. Voi herkästi päätyä eduskuntaryhmän ulkopuolelle.

Kun vielä muistetaan kuinka politiikkaan noustaan. Nuoriso-organisaation kautta. Vain harva pääsee ohituskaistaa. Uskollisuus on taattua eikä ehkä ole haluakaan järkyttää vanhojen valta-asemaa.

Olen usein esittänyt kansanedustajaksi pääsyn helpottamista ohi puolueiden. Nykyisin vain puolueilla on lähes yksinoikeus asettaa ehdokkaita. Halukkaaksi voi ilmoittautua. Mutta pomot päättävät kuka pääsee. Eli korruptiomahdollisuus on auki kuten Libanonissa. Yhtäläisyys on vahva. Ja vielä suunnitellaan Ruotsin mallin mukaista listavaalia. Siinä puoluepomojen valta entisestään kasvaisi.

Nykykehityksellä uskontojenkin merkitys tulee kasvamaan. Ei tosin kristinuskon. Muut rantautujat ovat enemmän vallanhaluisia kuin oma uskontomme. Turkki levittäytymispyrkimyksineen on lähellä oleva esimerkki. Siellä kaikki ei ole kunnossa.

EU:n toimintatavan tavoite on yhtenäistää Euroopan maat, lähentyy jo uskonnollisia piirteitä. EU:n menetelmiin täytyy oikeastaan uskoa. Järjen ja ihmistuntemuksen kanssa EU:n toimilla ei ole yhtäläisyyksiä. Nuo avustukset ovat puhdasta uskontoa, mutta politikkojen täydellisesti omaksumaa oppia.

Kommentointi on suljettu.

css.php