KUKA JOHTAA EU:TA

Vastaus kuuluu yksinkertaisuudessaan. Macron ja Merkkeli. Ihmetyttää mikä viralinen elin he kaksistaan ovat. Toinen on jättämässä tehtävänsä kanslerina, eli ei tarvitse vastata kannanotoistaan ja toinen pyrkii Euroopan kuninkaaksi tai peräti keisariksi, bonapartaksi. Pyrkimys on todella kova ja Merkkeli näyttää taipuneen myötäjuoksijaksi. Siihen tavotteeseen tarvitaan rahaa. Koko EU:n alueelta.

He ottaisivat yhteistä velkaa EU:lle ja jakaisivat huonosti talouttaan hoitaneille maille, kuten Italia. Jolta Ranskalla on merkittävät saatavat, siis epävarmat saatavat.

Pelkään, ja olen itse asiassa varma veronmaksuinnon hupenevan Euroopan kansalaisilta. Pahimmassa asemassa ovat ne korkean moraalin 10 %, jotka joutuvat koville omantuntonsa kanssa. Muulle osalle asia ei ole mikään moraalikysymys. Enemmän käytännöllinen. Mitä se tarkoittaakaan, saa lukijat itse päätellä.

Nämä kaksi kaverusta keksivät pienen kiertotien yhteteisille veloille. Kierrätetään , tai otetaan velka EU:n nimiin, jolloin maksu tulee myöhemmin. Ei siis näille nyt päätöksen tekeville hallituksille. Vaan seuraaville. Eli asia luullaan menevän näin yleisöltä huomaamatta.

Toitottavasti Hollannista ja Itävallasta löytyy häivähdys järjestä. Suomessa sen käyttö on tarpeettomana lopetettu. Ainakin tässä asiassa.

Kommentti artikkeliin “KUKA JOHTAA EU:TA”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Unkarin ja Puolan johtoa moititaan EU:ssa kansallismielisiksi. Ymmärrän hyvin miksi moititaan. Olipa heidän ajattelunsa kuinka vinksallaan, he eivät ole Merkkelin ja Macronin kytkyeen taluttamia. Moittimisen syyksi riittää mikä tahansa, kun tuo ohjailtavuus puuttuu.

    Pidetään tarkkaan huolta länsimaisista arvoista, mutta todellinen arvo on demokratia. Saksan ja Ranskan johtajat eivät ole Euroopan maiden ja etenkin kansalaisten valitsemia päättäjiä koko Euroopan asioista. Vanha suomalainen sanoisi: ”Pysyköön suutari lestissää.” Ja toinen viisaus suutareista on: ”Viiden pennin suutari tekee kymmenen pennin vahingon.”

    Varsinkaan Ranskan tapaa hoitaa asioita ei ole matkimisen arvoinen. Ranska on pysähtynyt jatkuvaan ”kulttuurivallankumoukseen”.

Jätä kommentti

css.php