POMPOOLIRAHHAA.

Kuka tietää mikä on pompooli? Me 10 vuotiaat jepet saimme pompoolin ostoon rahaa työpalkkana. Urakka oli kaverini Reijon. Menin kaveriksi, että pääsimme nopeammin omiin ”töihimme”. Tehtävä oli lumen pudottaminen lautataapeli katolta.

Miksi tuo vanha asia jäi lähtemättömästi mieleen johtuu palkan määrästä, 12 markkaa vai oliko penniä. Riitti puoleen Pax-askiin. Koronan uhreiksi joutuneilla yrityksillä saattaa olla sama tunne. Ei riitä valtion tarjoama tuki mihinkään. Pieni Pax-aski maksoi 25 silloista rahayksikköä.

Muistia vahvisti erityisesti seikka, kun palkanmaksajan piti erityisesti valita pussistaan pienimmät kolikot. Koko työsuoritusta emme olisi varmaankaan muistaneet ellei siihen olisi liittynyt tuo palkamaksu.

Tätä koronan aikaa tuskin tullaan heti unohtamaan yrityksissä, mikäli säilyvät hengissä.

Se ero tuossa Pax-jutussa nykyiseen tilanteeseen on, että emme näyttäneet tyytymättömyyttämme saamaamme summaan. Muutenkin Reijon kanssa kaveruus meni ilman poikkiteloista sanaa.

Pompooli on siis karkki. Sana oli meille uusi, mutta sana ja sen merkitys jäi kerralla mieleen. Koronakin tunnettiin aikaisemmin peliä ilmaisevana sanana. Uusi merkitys tuskin hevillä unohtuu tältä sukupolvelta.

5 kommenttia artikkeliin “POMPOOLIRAHHAA.”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Tarkistin historiasta. Pennit oli tuolloin jutun tapahtuma-aikan jääneet pois käytöstä rahan arvonmenetyksen takia. Kyse oli siis markoista. Ja mainittakoon, ettemme tehneet työsuoritusta palkan toivossa. Eikä siitä kait ollut Reijonkaan kanssa mitään sovittu. Palkka tuli siis yllätyksenä.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Lautataapelin omistaja ei voinut invalidisoitumisen vuoksi itse kiivetä lumenluontiin. Aika oli sellainen ettei kysytty ikää mihinkään työsuoritukseen. Ainoastaan kyky tehdä ratkaisi. Se oli luonnollista.

    Nykyisin meillä on valtava sääntökokoelma tutkittavana voiko jotain tehdä. Onko ammattia vastaava kyseinen tehtävä. Ja yhteiskunta on velvollinen maksamaan sitä ja myös tätä. Tyytymättömyys on vakioilmiö. No mikä olikaan Reijon kanssa suhtautumisemme saamaamme pompoolirahaan. Murteella kahdella h:lla. Työsuorituksemme piti olla nykysuomeksi hyväntekeväisyyttä. Mutta epäsuhtainen palkka pilasi ja muutti koko systeemin. Mutta palkka toisaalta tallensi tapahtuman ns. historialliseen muistiin, jota myös monet kansakunnat kantavan taakkanaan tai ylpeytenään, tapahtumista riippuen. Muisti siis valitsee mitä se haluaa kätkeä myöhemmin tarkasteltavaksi.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Ennen yhteiskunta oli kaukainen tekijä, jossain meidän elämämme ulkopuolella. Ihmiset eivät nojanneet yhteiskuntaan. Suuri yleisökin piti huolen ettei ”kunnan jauhoilla” saanut mitään arvostusta.

    Nykyisin yhteiskunta nähdään lypsylehmän tapaisena tulonlähteenä. Myös kansainväliset firmat perustavat toimintansa yhteiskunnalta saamaansa liikevaihtoon, häpeilemättä. ”Eivät tunne kunnan jauhoista mitää ongelmaa.”

    Nyt koronaviruksen valtionavut ovat havahduttaneet kuinka vähän on omanarvontunteesta jäljellä. Vain harvat ovat jättäneet tilanteen käyttämättä ja muutamat palauttaneet avustuksen takaisin, tultuaan tuntoihinsa.

    Nyt pidetään jo esillä muutoksen mahdollisuutta. Mutta vain avustusten jakamisen suhteen. Ajattelun kokonaisvaltaiseen muutokseen ei ole mitään havaintoa. Kaikki muutokset tarvitsevat lähtökohdakseen uuden ajattelutavan. Sekä hyvään, että pahaan. Koronavirus on tehnyt sen hyvän lähtökohdaksi, ettei tarvitse etsiä syyllisiä, kuten sodan päätyttyä. Kaikki ovat samalla viivalla muutoksen suhteen. Tilanne olisi mitä otollisin uusille tuulille.

  4. kuningasätkä sanoo:

    Pompooli….. Bon-Bon… Nami-Nami, eli siis karkkirahaa.
    Esim Ryysyrannan jooseppi elokuvassakin asia mainitaan, kun Jooseppi lähtee kirkonkylään myymään linnunraatojaan, luvaten lapsille tuoda tuliaisina pompoolit…

    Viime vuoden toukokuun alussa, eräs suomalainen suurvalehtelija lupasi kaikille vähävaraisille eläkeläisille antaa satasen verran pompoolirahaa/kk.
    Sitten joku taho söi siitä namikuormasta välistä 65%. No tulihan sitä pompoolia se 34€, joka kuitenkin hupeni veroihin, kun verokarhukin kekkas, että pitää saaha Bon-Bon -Hunajaa hänenkin.

    Niin että kiitti vaan ihan vtusti!

    No onneksi kela hieman nosti tuota eläkkeensaajan asumistukea, kun asumiskustannuksetkin oli nousseet, Kelan pompoolia kertyy nykyään enemmän, aivan kokonaiset 1,5€/kk. (31,5€/kk kok summana) Sillähän sitä makselee sähkönsiirtokorotukset. Tai ostaa hieman vajaat 3 pll. 62% vesi-kossua.

  5. Eero Heikkinen sanoo:

    Tuo ryysyrannan Jooseppi on syntyisin Suomussalmelta. Ilmari Kiannon luomus, mikäli oikein muistan. Tuo pompooli onkin siis vanhaa perua. Kuvastaako se juuri niitä pieniä mahdollisuuksia. Eli sanalla pompooli annetaan parempi kuva kuin mihin varallisuuden suhteen ylletään. Näin taisi käydä Rinteen vappusatasessa, kuten kuvasit. Onhan tässä uusikin satanen luvassa, hieman vielä vasemmalta. Kuinka käynee.

    On sanottava, että sekä Jooseppi että Ilmari olivat melkoisia persoonia. Ilmari otti Kajaani Oy:ltä omat pompoolinsa lautoina eli rakennustarvikkeina Turjanlinnaansa.

    Nyt tätä pompoolirahaa on jaossa suuriakin summia, mutta kuitenkin saajien mielestä riittämättömiä. Liekö yhteiskunnat lentäneet terveillä siivillään pitkään aikaan, mutta nyt lento sakkaa pahasti. Tilanne ei ole kenenkään hallinnassa. Mutta varmaa on se, että ne joilla maksukykyä on vähiten ne tulevat eniten suhteessa tuloihinsa maksamaan viuluja. Yhteiskunta tietää, ettei kaikilta voi ottaa. Se ottaa niiltä jotka eivät pääse oletettavasti pakoon.

css.php