MAAILMANTALOUS ON KUIN KALEERILAIVA

Olemme tilanteessa, johon muutama viikko sitten emme olisi uskoneet joutuvamme koskaan nykyisen taloustietämyksemme ja talouden hallittavuutemme ansiosta. Notkahduksia ja jopa taloutta kohdanneita romahduksia olemme kokeneet ja hallinneetkin ne.

Emme kuitenkaan ymmärtäneet kuinka sidottuja olemme talouden airoihin ja jatkuvaan soutamiseen pysyäksemme liikkeellä. Pysähtyminen ei ole vaihtoehto.

Talousjärjeselmäämme on pidetty maailman parhaana ja itseään hoitavana sekä virheesä korjaavana. Tämäntyyppiseen tilanteeseen ei meidän talousjärjestelmämme ole varautunut. Nyt pitää estää viruksen leviämistä ja vahvistaa talouden iskunsietokykyä. Olemme ristiriitaatilanteessa, harakka tervassa ongelmassa.

Euroopassa on pyritty näyttämään ettemme valtioina ja kansoina kilpaile keskenämme, mutta tosiasiassa tilanteen selkiydyttyä näemme mikä kansakunta osasi hoitaa tilanteen hallitusti ja selviytyä kansana parhaassa kunnossa ja talouden valmiudessa. Sen kansan kilpailuasetelma on muihin kansoihin nähden parempi. Kilapilu on tiedostamattamme käynnissä.

Yhteiskunta käy nyt syvässä talouskuopassa ottamalla kovimmat iskut vastaan ja uhrautumalla yritysten ja kansalaisten puolesta. Olisi katsottava ettei jo aiemmin syntynyt kehitys pääse pesiytymään yrityksiin enenevässä määrin. Yrityksillä on suuntaus tunkeutua yhteiskunnan toimialueelle ja hyödyntää verovaroja liiketoimissaan. Yritysvastuun siirtyminen yhteiskunnalle on heti tilanteen korjautuessa katkaistava. Myös yhteiskunnan huolenpitoa kansalaisistaan pitää keventää. Lisättävä kansalaisten vastuuta siitä, etteivät he käytä toisten maksamia varoja tarpeettomasti. Vastuunotossa on menty jo liian pitkälle, yli talouden sietokyvyn. Poliittiset tavotteet edellä.

Tulevana aikana on kansalaisten ja vapaan talouden kannettava vastavuoroisesti huolta yhteiskunnastamme. Tässä asiassa on politikkojen selkärankaa vahvistettava. Eli heidän on osoitettava samanlaista vahvuutta kuin tällä hetkellä, tässä tilanteessa. Miten ulkomaiset sijoittajat saadaan mukaan on jo toinen juttu. He ehkä kantavat vastuuta vain itsestään ja mahdollisesti omasta maastaan. Kansallisvaltioiden asema ja merkitys ihmisten elinympäristönä tulee nousemaan.

Nyt ei saa yhteiskuntaa huijata, vaikka suuret rahamäärät ja vastuut liikkuvatkin ilman täydellistä kontrollia. Voi olla kova houkutus korjata omaa taloudellista asemaansa.

Jälkipyykki on käytävä tarkoin läpi, mikä meidän ”kulttuurissamme” aiheuttai tämän tilanteen. Realinen arvio siitä mitä tapahtui. Miksi tauti tuli nopeasti ja levisi ennätysvauhtia. Mitkä toimet taudin hillinnän ja taloudenkin osalta olivat onnistuneita. Syyllisten nimeäminen ei ole tärkeää. Nämä kaksi asiaa, tauti ja talouis,menevät juuri nyt käsikynkkää keskinäisen ristiriidan vallitessa.

22.3.2020

4 kommenttia artikkeliin “MAAILMANTALOUS ON KUIN KALEERILAIVA”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Tarjosin Hämeen Sanomiin ja myös Kainuun Sanomiin oheista kirjoitusta mielipidepalstalle päivämmäärällä 22.3. Kumpikaan ei julkaissut kirjoitusta. Eikä ole millään tavalla perustellut tekemisiään.

    Molemmat lehdet ovat kytköksissä toisiinsa Lännen Median kautta yhteisin jutuin kuitenkin itsenäisinä maakuntalehtinä. Hämeen Sanomista on pitkäaikainen kokemus. Olen kirjoittanut paljon näyttävästikin julkaistuja mielipidejuttuja. Niistä on minulla kertynyt useita kansioita. Nyt olen kuitenkin joutunut jostain syystä poikottilistalle, arvioini mukaan asennesyistä. Monet ovat kertoneet seuranneensa kirjoituksiani ja ihmetelleet olenko lopettanut kirjoittamisen. Tiedoksi, etten ole lopettanut. Ehkä vain terävöittänut ilmaisua ja pyrkinyt tunkeutumaan kulloisenkin esittämäni asian ytimeen, syvemmälle aiheeseen.

    Mielipidepalstat ovat muuttuneet kansan kirjoituksista titteliperusteiseksi ja puoluesidonnaisiksi. Jos ei ole esittää titteliä ei myöskään pääse julkisuuteen. Tosin lehtien on vaikea muutosta myöntää. Mutta pitkäaikainen seuranta kertoo muutoksen. Lehdet ovat itsenäisiä yrityksiä ja niiden on ajateltava markkina-asemaansa. Maksajalla on voimakas ääni.

    Kommentoin mm. verkkouutisissa siinä olevia juttuja monien muiden joukossa. Aiheista syntyy keskustelujaki komentoijien kesken. On aika mielenkiintoista. Yllä oleva kirjoitus julkaistiin myös keskustalaisessa Suomenmaan blogissa. Verkkouutiset on kokoomuksen julkaisi.

    En ole kuitenkaan antautunut puoluepolitiikkaan, vaan pyrin vapaaseen mielipiteenilmaisuus ja se näyttää kelpaavan em lehdille. Ja niin pitäisi ollakin ja moderointi ( eli sensuuri) pitäisi olla vähäistä.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Lehdistön eli median vapaus on vain myytti, jota halutaan pitää yllä ja lehdistöllähän siihen on oivat mahdollisuudet omalla välineellään. Tietenkin lehdistö on aika ajoin vapaampi, mutta nyt elämme taloudellisesti niukkoja aikoja. Lehdet ovat liikeyrityksiä ja Suomessa on sanonta: ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto:” Lehdetkin ovat kiinni oman taloutensa airoihin. On pakko soutaa ja markkinat perämiehenä iskevät tahtia.

    Tässä törmäsin ilmiöön, jossa lehden markkinointi oli todella ystävällistä ja asiantuntevaa. Kun yritti asioida toimituksen kanssa oli kuin olisi kokonaan eri yrityksen pakeilla. Ei minkäänlaista eloa sähköpostiviesteihin.

    Lehdet ovat ehkä unohtaneet, että ovat liikeyrityksiä myös lukijoihinsa ja tilaajiinsa päin. Muutama tilaaja sinne tai tänne. Mainoseurot ova merkittäviä. Mutta jos lehden maine menee, menee mainostulotkin. Kerron näitä tapahtumia saadakseni kansan äänen kuuluviin. Nykyihminen ei ole entisenlainen alammainen, vaan osallistuva. Mutta siihen pitää olla mahdollisuus. Lukijapalsta.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Hokemia ja myyttejä pitäisi tarkastella laajemminkin. Hoitajien tehtävien tärkeys on yksi keino jolla pidetään heidän palkkauksensa aisoissa. Kehumalla korvataan vaativan työn korvaus.

    Johtajien bonukset ja kannustimet ovat yksi välttämättömäksi kerrottu periaate. Tosiasiassa konsultit keksivät hyvän bisneksen. He kehittivät systeemin ja saivat hallitukset ja johtajat innostumaan asiasta ja samalla varmistivat myös oman asemansa jatkuvuuden. Yritysjohdon kannatti maksaa hyvä palkkio noin hyödylliselle porukalle. Onko kukaan nähnyt miinusbonuksia käytetyn. Kultainen kädenpuristus on se käytössä oleva miinusbonus. Minäkin voisin kätellä viruspelosta huolimatta noilla summilla.

    Kansanedustajat keksivät siirtää palkkankorotukset ulkopuolisen tehtäväksi, kun eivät itse kehdanneet korottaa palkkioitaan riittävästi. Ja tämä lehdistön vapaus on niitä vakihokuja. Näin meitä ihmisiä eli maksajia viedän narusta taluttaen haluttuun suuntaan. Emmekä edes huomaa silmukkaa kaulassamme.

  4. Eero Heikkinen sanoo:

    Onko tässä blogissa esittämäni moitteet vaikuttaneet, mutta kirjoitukseni oli tämän päivän 7.4.2020 Hämeen Sanomien mielidepalstalla. Hyvin esitettynä. Kirjoitukseni oli vieläkin ajankohtainen, vaikka se oli kirjoitettu ja lähetetty lehdelle 22.3. Tuolloin sillä olisi ollut enemmän uutuusarvoa, mutta vieläkkän ei ole kaikkia kirjoituksen ajatuksia muut esittäneet. Joten se oli vielä lukukelpoinen.

    Suuret kiitokset Hämeen Sanomille ja mielidepalstan pitäjälle julkaisusta. Arvioni hokemista ja yleisesti hyväksytyistä mielipiteistä on voimassa. Kun jotkut asiat saavat virallisen ja yleisen hyväksynnän ei niitä sovi kritisoida, vaan on jopa hyvä niitä edelleen vahvistaa hyväksymällä ne muka todellisuudeksi.

    Terve epäily kaikkea kohtaan on kannatettavaa ja hyödyllistä jo hokemistakin hyötyvien osalta.

css.php