KYLLÄSTYMISPISTE. KUMPI SAAVUTTAA ENSIN. ME VAI ILMASTO

HIENOSTOPUOLELLA PUHUTTAISIIN, siis hienosti, ei kyllästymispisteestä, vaan saturaatiopisteestä. Milloin tuo hienostopiste saavutetaan tavallisten ihmisten keskuudessa. Tavallisten ihmisten toimintoja ehdotetaan rajoitettavaksi, ettei ilmasto saavuta saturaatiopistettä. Meidän kyllästymisestä ei tulee haittavaikutuksia. Päin vastoin. Kyllästymme kuuntelemaan kuinka haitallista on syödä lihaa ja luovumme viimeisestä lihanokareesta päivittäisessä ruoka-annoksessamme. Saunaa lämmitetään vain matkailukeskuksissa ja vain matkailijoille.

MATKAILU, LOMALENNOT ja suuret kokoontumiset, kuten maailmanlaajuiset urheilu- ja viihdetapahtumat, otetaan kotimaisetkin mukaan, ovat tärkeitä. F1:stä ja ralliautoilusta puhumattakaan. Auringonottoon toiselle puolelle maapalloa on päästävä, rentoutumaan. Lentäen, kun kiirekin on. Näissä ei saturaatiot ole esteenä.

Omaa talouttamme kohtaan saavutamme saturaatiopisteen, tai olemme jo saavuttaneet. Maidon maku on kokenut saturaationsa. Samoin potut. Mutta onneksi on maailman markkinoilta saatu raaka-aineet kauramaitoon, ompa maidossa muutama prosentti kotimaista kauraakin. Riisiähän riittää.

KUTSUMME ILMASTOPANEELIIN piipahtamaan puhujan omalla suihkarillaan. Mitä kauempaa, sitä vaikuttavampi ja mitä kulutuskykyisempi sen uskottavampi. Jos vielä velottaa paljon, aina vain teho parnee. Mitä kalliimpi on etupenkin lippu, sitä suurempi on ilmastoteko. Siinä ilmaston saturaatiot loittonee. Jos vielä uutisoinnissa tulee kuvatuksi, kalpenee tavallisen ihmisen muutaman vuoden lihansyönnistä kieltäytyminen saturaatiopisteen estämiskilpailussa.

NÄYTTÄÄ SILLE, että ilmaston saturaatiopiste vältetään saturoimalla tavallinen kansa, uskaltamatta kajota niiden etuihin, joilla on varaa ja valtaa. Kunhan vain näyttää poliittisesti hyvälle, ei ole väliä tehoaako.

NALLELLA kaikki hyvin kunhan palkat kilpailutetaan markkinoilla. Saturoidaan palkanmaksuhalu tuontityövoimalla. Kaikkinainen näennäinen kunniaan.

22.10.2019 kirjoitettu ja lähetetty mielipidepalstalle HäSa:iin.

Joskus tuo sana lähtee lentoon ja muuttuu näin sopimattomaksi moniin julkaisuihin. Ei aina jaksa pysyä perussanastossa ja kuivassa ilmaisussa.

3 kommenttia artikkeliin “KYLLÄSTYMISPISTE. KUMPI SAAVUTTAA ENSIN. ME VAI ILMASTO”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Palasin ainakin muutamilla jutuilla kirjoittajaksi, koska mielenkiintoa näyttää olevan.

    Kyllästymispisteestä voisi puhua illan motissa olevan huijausjutun yhteydessä. Huijatuksi tulleet ovat kyllästyneet hitaaseen tuotto-odotukseen ja jattelivat kerralla lisätä rikkauttaa. Ajattelivat ansaita virtuaalivaluutalla. Ansainta olikin ansa ahneille.

    Kirjoitin tuosta kansan laiskistumisesta jo 28.joulukuuta 2016 julkaistussa Hämeen Sanomien mielipidepalstassa. Otsikolla: Elämäntyylimme myöhäisilta. ”Silloin kun tuotto-odotukset alkavat korvata muun ansainnan, merkki on huolestuttava.”

    Nämä uutiset kertovat karua totuutta meistä hyvinvoinnin jättiläisistä. Laiskuuttamme ja ahneuttamme käytetään hyväksi.

    Monet kehittyvät kansat tulevat ajamaan ohitsemme talouden saralla ja muutenkin. Olemme koko Eurooppana samassa veneessä. Elämme murhaviihteen parissa kännykkä kourassa illasta ja aamustakin toiseen.

    Vaaran merkit ovat olleet jo pitkään selvät ja luettavissa, mutta… Emme pysty muuttamaan edes ilmastoa muuten kuin olemalla neutraaleja eli vain puheissamme.

    Olemme kyllästyneet työntekoonkin. Tyypillistä ajallemme on, että pelien tekijät ovat enimmän ansaitsevia maassamme. Sadan miljoonan vuosiansioilla. Lukekaa politikot näitä viestejä. Ei tätä minun esilletuomana vaan kaikkien nähtävillä olevaa kehityskulkua. Kohta ei ole paluuta normaalimenetelmin, kun menemme tietyn pisteen yli, mutta siitä myöhemmin.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Virtuaalirahan kohdalla pitäisi kysyä: ”Kuka vastaa rahan arvosta ja viimekädessä lunastaa esim. bitcoinit.” Jos on luotettava vastuuyhteisö, joka vastaa kaikesta tai lähes kaikesta liikkeellä olevasta bitcoinmäärästä, voisi asia olla kunnossa.

    Eurojen arvokaan ei ole täysin turvassa, näin maalaisjärjellä pääteltynä. Yhteiskunta turvaa vain 100 tuhanteen asti. Jos siihenkeään tiukan paikan tullen. Ja miten se käytännössä tapahtuu. Painaako keskuspankki uusia seteleitä tai julkaisee bittirahaa rahansa menetäneille.

    Onecoin on hyvä esimerkki rahaksi luultua kuplaa ja oletusta, että joku maksaa onesta vielä enemmän kuin itse maksoi, tai saa jotenkin omansa pois halutessaan. Sama on bitcoininkin suhteen. Sehän on, ei mitään, jos kukaan ei sitä huoli. Arvo on pään sisäinen suure.

    Tästä kannanotosta ei tarvitse välittä, koska en coineista mitään tiedä. Tämä oli pelkkää ääneen ajattelua tekstin muodossa. Aina kuitenkin kannattaa, ainakin yrittää, ajatella ennenkuin tekee.

    Nimimerkki: Markan puolesta.

    Jos EU kaatuu ja vie mennessään EKP:n, kuinka käy Euron. Suomi saattaa jäädä vielä henkiin ja markkakin saa uuden elämän. Vai olisiko se Suomen Euro.

    Joskus asioiden yksinkertaistaminen onkin se asian ydin. Näkee sen olellisen. Välttyy hämääviltä katseiden epäoleelliseen kääntäjiltä.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Viimeisin ilmastoraportti kertoo todellisuuden mahdollisuuksistamme torjua maapallon kohtalo. Me emme pysty siihen. Meillä ei ole siihen tahtoa. Eikä meillä ole nykyiseen elämäntyyliimme vaihtoehtoa. Emme halua luopua eduistamme ja tulotasostamme. Kaikki on vain pelkkää puhetta. Ja päästöjen pörssikauppaa. Viisaat myyvät ja hölmöt ostavat olemattomia. Hallitukset valvovat, että kauppaa käydään.

    Tehdään taloudellista kasvua, kun keksitään, valmistetaan ja myydään ja ostetaan laitteita ilmaston torjuntaan suurilla tuotantomäärillä.

    Mihin me jatkuvasti kasvavan hiilentuotantomme tungemme, kun nielut hupenevat touden rattaisiin, kautta maapallon.

    Parasta olisi, että laskisimme olemassolomme aikaennusteen ja olisimme ja eläisimme mukavasti lopun ajan. Nauttisimme pallon antimista ja heittäisimme sitten reilut hyvästit. Oli mukavaa niin kauan kuin kesti. Jumala loi kaiken mutta jätti meille sen ikävimmän homman eli tuhoamisen tietäen, että me keksimme välineet ja keinot. Tehdäänkin se huolella.

css.php