USKONTO JA KIRKKO

Uskonto ja kirkko, kuten herätysliikkeetkin ovat eri asioita. Instanssit voivat muuttua, mutta uskonto pysyy kunnes muutoksesta tulee selvä viesti päämieheltä. Kolmiyhteiseltä Jumalalta. Arkkipiispan ja paavinkaan mielipide ei tuohon riitä. On tosin vahinko kun kirkko lähtee opillisesti omille teilleen ja vie liikkeet mukanaan. Koska nämä ovat riippuvaisia kirkon avustuksista. Ovat itse hakeutuneet kirkon helmaan.

Aika ajoinhan kirkko on lähtenyt omille tailleen yleensä rahoituksellisista syistä. Taipunut oletettavasti parempien tulojen toivossa yleiseen mielipiteeseen tai ainakin luullen uutta suuntaustaan yleiseksi mielipiteeksi.

Yksi uskontomme merkittävistä asioista ja ominaisuukista on pysyvyys. Kun se vielä on ihmiskunnalle edullista pysyvyyttä. Tuo ymmärrys kadotetaan aika ajoin. Yleensä vääriltä poluilta joudutaan palaamaan, mutta tällä välin saattaa tulla suuriakin menetyksiä.

Kirkon näkökyky on käsivarrenmittainen, kun pitäisi nähdä vuosisatoja eteenpäin. Uskonnon valossa se on mahdollista, mutta se vaatii näkökykyä. Sitä kykyä, joka on nyt menetetty.

Kommentti artikkeliin “USKONTO JA KIRKKO”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    On merkillepantavaa, että ulkopuoliset hyökkäävät kirkon kimppuun ja määrittävät millainen sen pitää olla. Kirkko on nykyisellään heikko ja taipuvainen ulkoapäin tulevalle muokkaukselle. Katsoo sen jopa itselleen edulliseksi.

    Tuo mahdoton halu järjestellä kaikki samaan muottiin sotii sitä monimuotoisuuden periaatetta vastaan, jota kuitenkin pidetään esille ja tarpeellisena. Monimuotoisuudelle on jätetty hyvin kapea ala, josta kuitenkaan kaikki eivät pidä. Tai pitävät sitä jopa vahingollisena. Uskontohan häiritseekin jo olemassaolollaan vallalla olevaa elämäntyyliä. Keinotekoista todellisuutta.

Jätä kommentti

css.php