UUDET TUULET

TYYLI ON MUUTTUNUT.

Myönteisyys on saanut vallan ja sehän on harvinaista. Mutta voiko myönteisyydellä mitään saavuttaa. Arvostelulle löytyy aina käyttöä ja siihen luotetaan ja ehkä arvostetaankin.

Hallituspohjan valinta oli ehkä myönteisyyden tietoinen valinta. Edellisessä hallituksessa myönteisyys katosi edunvalvontaa ja itsensä asettamiseksi muita peremmaksi. Tuo edellisestä hallituksesta saatu tuntuma voi ollakin pääkumppanin valintaperuste. Ja se taisi onnistua. Yhteinen tavoite yhdisti päähallituspuolueet.

Sotekin taitaa muotoutua keskustan ehdottamalla pohjalla. Yhteiskunnan omana hommana, ilman kansainvälisten välikäsien rahastusta. Kirjoitin tuosta vaihtoehdosta useita kertoja. Ja antaisin vielä yhden lisäneuvon. Neuvon jota ei vielä ole otettu huomioon. Hallitusohjelmassa suunniteltu lääkärilisäys terveyskeskuksiin onnnistu parhaiten kun markkinaehtoisilta firmoilta poistetaan kela-korvaus mahdollisuus. Joka käyttää yksityisiä lääkärifirmoja maksaa itse kaikki aiheuttamansa kulut. Tuolla operaatiolla löytyy työvoimaa pienempiinkin terveyskeskuksiin.

Kaikki tuo on tahdosta kiinni. Haluaako hallitus viedä loppuun aikomansa uudistuksen. Olen tuota vaihtoehtoa esittänyt useinkin ja kehun nyt estottomasti itseäni. Kunhan tuo viimeinenkin vaihe tulee täytetyksi, homma on täydellinen ja kansan edun mukainen.

Markkinavoimien pitää toimia merkkinoiden ehdoilla. Se on länsimainen arvo tai se yhteinen arvopohja.

5 kommenttia artikkeliin “UUDET TUULET”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    MEIDÄN HERRAMME MUURAHAISET

    Voiko nyt muodostunutta hallituspohjaa kuvata yllä olevalla otsikolla. Ehkä nyt osataan ottaa pienetkin paikkakunnat tosissaan mukaan. Ainakin maakuntasolla levittäydytään ympäri Suomen. Hallituksella on ainakin teoriassa mahdollisuus harrastaa tekemisen meininkiä. Mikäli se ei tyyssään lialliseen viherrykseen, tai jyrkkään viherrykseen. Elämisen edellytykset on oltava, muutenhan se on sama kuin sammutettaisiin valot Suomi merkkisestä verstaasta.

    MUTTA NE MUURAHAISET

    Nuo oikeat ötökät, ja niistä ne pienimmät, mustat ja kiiltävät, joiden kodinrakennuspuuhat on vertaansa vailla. Ne pystyvät sopeutumaan mitä erilaisimpiin oloihin. Niiden älykkyyttä ja yhteistyötä voi vain ihailla. Määrätietoinen asuinalueen etsintä tunnustelijoiden voimin. Kun hyvä paikka löytyy rakennusmiehet ovat oitis paikalla, eikä siinä viivytellä tehtäväneuvotteluissa.

    Mutta juuri niiden älykkyys ja kehittynyt viestintä ovat myös niiden heikkous ja ehkä meidän ihmisolentojen pelastus. Kun tiedustelijat ja rakennusporukan tuhoaa, viestijärjestelmä saattaa kaikkien tietoon: ”Siellä on ylivoimainen vasta-armeija.” Ja rauha palaa nopeasti seudulle. Kaikki tapahtuu 5G nopeudella. Tunkeutumisreittinä voi olla jopa paraatiovi.

    Niiden hallinnosta en ole päässyt perille. Onkohan niillä pormestararijärjestelmä, joko ilman demokratiaa vai demokratian kanssa. Yksituumaisuus on kuitenki silmiin pistävä ominaisuus. Ehkä tuokin puoli vielä selviää kuten aikanaan Aapelille.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Edellä olevan kommentin loppuosa on ihka oikeista mustista, pienistä muurahaisista ja niiden käyttäytymisestä. Aapeli on aivan turhaan sotkettu juttuun mukaan. Aapeli taisi tarkkaillakin meitä ja käyttäymistämme. Kait niistäkin voi jotain oppia. Vaikka virheidensä myöntäminen on vaikeinta mitä tiedän.

    Luontoa seuraten pääsee tutustumaan pieniin ihmeellisyyksiin. Tietoja voi jopa hyötykäyttää.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Notkeutuuko kokoomus oppositiorooliin. Kuka teki oikeuskanslerille kantelun ministereiden pätevyydestä. Olisikin aika erikoinen tilanne, mikäli kansanedustajaksi ja ministeriksi olisi tietty koulututvaatimus. Miten demokratialle silloin kävisi. Olisko demokraattista, mikäli voisi käyttää vain äänioikeuttaa, muttei asettua ehdolle eikä tulla valituksi,

    Oppineisuus on ollut luvattoman paljon esillä. Oppineisuuden esilletuomisella voi olla hyväkin tarkoitus, mutta on selvästi nähtävissä takoitus jakaa kansaa. Lukemattomat älkää vaivautuko. Pysykää siellä mihin kuuluttekin oppineiden mielestä.

    Voisko oppineisuuden korostamisesta vetää sen johtopäätöksen, että oppineiden joukkoon on tullut liikaa, siihen joukkoon sopimatonta ainesta. Siis vähän heikommalla sivistyksellä varustettuja.

    Ministeri on pätevä tehtäväänsä, mikäli hänet on siihen valittu. Tässä tullaankin siihen tosiasiaan, että oppineisuus ja ymmärrys eivät ole sama asia.

    Kaikkinaisesta kansan kahtiajaosta vouhkataa, mutta hirrenpätkä silmässä kuitenkin jaetaan kansaa. Tosiasia on, ettei kaikki voi olla päällysmiehiä. Paitsi savolaiset. Heille se on luontaista ja he homman myös taitavat. Nyt uuden hallituksen asenne muistuttaa hieman savolaisuutta. Ollaan lupsakoita kaikkia kohtaan.

  4. Eero Heikkinen sanoo:

    Tämäkin hallitus tai ainakin muutama ministeri haikailee työperäisestä maahanmuutosta. Mikäli työperäinen muutto onnistuu olisi mietittävä. Mitä tapahtuu niille maille joista meille ja muualle länsimaihin haalitaan koulutettua väkeä. Nämä maat voivat jäädä kehitysmaiksi. Meillähän on siihen ratkaisu. Kehitysapu. Se saattaa tosin maksaa ja maksaakin. Mutta kaikkea ei kannata ottaa huomioon, menee liian vaikeaksi aivoille.

    Työperäiset maahanmuuttajat ovat kielipuolia. Heidän työkielensä tulee olemaan englanti, jota he valmiiksi osaavat. Suomi on pikku hiljaa muuttumassa englanninkieliseksi. Suomi jää rahvaan kieleksi. Ruotsinkieliset ovat pieni ryhmä ja varmaan ennen pitkää kieli katoaa Suomesta. Korvautuu Suomella ja Englannilla. Varsinkin kun RKP:n merkitys hallituksessa vähenee.

    Sitten hurja ajatus. Kielihän on aineetonta omaisuutta. Jos olisin Englannin hallinnossa, esittäisin kielioikeuksien myymistä esimerkiksi kielipörssissä. Tai tuottavampaa olisi kielen vuokraus eli määräaikaisten käyttöoikeuksien myynti. Maailmankieli voisikin mennä hyvin kaupaksi, koska tieteellinen toiminta ja kaupankäynti tapahtuu englanniksi.

    Ranskan kielikin haluttiin maailmakieleksi. Ja paljonhan sitä maailmassa puhutaankin, mutta sen markkinat ovat englantiin verrattuna heikot.

  5. Eero Heikkinen sanoo:

    50 – 60 luvuilla muutti suomalaisia Ruotsiin. Tosin he olivat kouluttamattomia pohjoissuomalaisia, joten aivoviennistä ei nykyisen mittapuun mukaan voisi puhua. Mutta olivatko he nopeasti oppivaa rahvasta, joka nosti Ruotsin taloudessa meitä huomattavasti edelle ja näyttää, että pysyykin. He pitivät Volvon pinnalla ja maailmanmarkkinoilla kustannustehokkaasti. Menestyivät Suomeen jääviin verrattuna melkoisen hyvin. Ja osoittivat menestyksensä Volvo-lomilla maanmiehilleen eli sukulaisilleen. Halpamaa-asetelma näkyi jo silloin.

    Tuontityövoimaa pitäisi harkita monelta kantilta ja pitkän aikavälin vaikutukset kaikkiin osapuolimaihin pitäisi selvittää. Itsekkyys saattaa kostautua ja luovuttava puoli kärsiä tarpeettomasti ja pitkävaikutteisesti.

    Mutta eihän nelivuotinen hallituskausi tarjoa mahdollisuutta syventyä niin kauas tulevaisuuteen, kun gallupit pitää olla kuukausittain kunnossa ja on heti alettava valmistautua seuraaviin vaaleihin. Juuri tuohon seikkaan tulee törmäämään ilmastonmuutoksen torjunta. Ja niillä, joilla on vara törsätä haluavat edelleen törsätä. Heillä on siihen oikeus kun ovat saavuttaneet asemansa varakkuudessa. He ovat siis parempia kuin muut.

    Viime Keskustavetoinen hallitus törmäsi tosiasiaan. Kun siihen lisätään Sipilän polittinen kokemattomuus ja Kokoomuksen piiloleikki vaikeiden aasioiden esilletullessa, hallituksen aika loppui kesken. Kansa ei halunnutkaan sitä hyvää, joka olisi ollut tarjolla. Se rankaisi päähallituspuoluetta, mutta väärin perustein. Ehkä Kokoomus jäi viimehallituksen käyttäytymien vuoksi oppositioon ja Keskusta korvasi heidät paremmalla yhteistyöhengellään.

    Tuo hallituskauden lyhytaikaisuus on melkein korjaamaton ongelma ja tulee nykyisen tiedottamisen aikakaudella vain korostumaan. Tiedotusvälineet johtavat toimintoja ja kansan mielipidettä.

css.php