ONGELMANA UUTISET

Meillä on sellainen vakiintunut ja hyväksi tunnustettu tapa, että uutisissa ei kommentoida tietoa. Se vaan luetaan ja tietenkin tarkistetaan onki uutinen fakta.

Mutta jos politikko kertoo jutun, joka on lievästi sanoen puolueen etu, mutta ei maan etu. Onko silloin tarkistettu fakta. Ompa tietenkin. Faktahan on, että polkitikko sen sanoi, mutta sisältö ei välttämättä olekaan fakta. Vaan tarkoitushakuinen vedätys galluppien kohottamiseksi.

Eli on siis sanojasta kinni mitä menee uutiseksi. Tavallisen ihmisen lausunto tarkastetaan, oliko se totta mitä hän sanoi. Eli on sanojasta kiinni meneekö uutisiin ilman sisällön tarkistusta.

Me tavalliset ihmiset olemmekin sitten uutisten ja niiden todenperäisyyksien armoilla. Kun me yritämme pureutua taustoihin, on tietoja koottava uutisten takaa ja luotettava nokkaamme, eli sen hajuaistiin. Terve epäily on aina paikallaan. Myös oman puolueen lausunnoissa.

Politiikka, politikot ja asiat joita politikot hoitavat ovat erityisen tärkeitä faktan tarkistuksen kohteita. Ohjeeksi voisi sanoa; usko ihmiseen, mutta älä uutiseen.

YKSI ESIMERKKI

Ehkä vaikeimmasta päästä. Tekivätkö natsit mitään hyvää. Meille on uutisissa painotettu kuinka pahoja natsit olivat. Mutta se ei ole välttämätta aivan koko totuus. Ymmärrän kuinka vaarallisen aiheen otin esille, mutta kertoo kuitenkin mitä edellä olevalla tarkoitin.

Yksi natsien hyvä työ oli nostaa Saksa nopeasti ensimmäisen maailmansodan taloudellisesta pohjamudasta melko voimakkaaksi valtioksi. Ja palauttaa kansalaisten omanarvon tunto.

Nykyisen natsivastaisen propagandan taakse on vaikea kurkistaa yleisesti hyväksytyn asenteen takia. Mutta aina pitäisi etsiä koko totuus. Vain niin pääsemme lähemmäs taydellisyyttä, jota itse asiassa ei olekaan. Ainakaan meidän ihmisten kesken.

3 kommenttia artikkeliin “ONGELMANA UUTISET”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Tuo natsiesimerkki on todella hyvä. Natsien toiminta kertoo kuinka meidät voidaan koukuttaa hyvillä saavutuksilla. Emme huomaakaan kuinka meidät on vedätetty johonkin epämiellyttävään. Pikku hiljaa viety aijottuun suuntaa, meille kertomatta mihin olemme menossa.

    Yhteinen raha. Vapaa liikkuvuus. Vapaakaupan tuoma talouden nosto, voivat estää meitä näkemästä esimerkiksi yhteisen armeijan vaaroja. Kuten myös yhteisten budjettien ja pankkien kautta kohdistuvan uhan. Näistä olen puhunut varmaan monien mielestä kyllästyttävän paljon, mutta en ehkä tarpeeksi ja riittävän vakuuttavasti. Mutta meitä kaiken aikaa viedään. Eikä mikään takaa etteikö hallinto vie meitä kohti jotain suunniteltua, josta meille ei kerrota.

    Äänestämällä saa tiettyyn rajaan asti muutoksia, mutta demokratia ei yllä muutoksen tekoon, kun on muuhun suuntaa tahtoa viedä ja kun yhteinen armeija on jo komennossa. Kaikki tämä tuntuu kaukaa haetulta, mutta niin kokivat saksalaisetkin kansallisosialismin. Täyttyy nähdä ääritilanne, että pystyy näkemään kulkusuunnan ja kulkunopeuden. En pelkää kansallismielisiä vaan niitä jotka keskittävät hallintoa. Ovat liian yksimielisiä. Pitämällä kansallismielisyyttä uhkana voidaan hallintoa keskittää. Tässä on jotain menneen ajan saksalaisuutta ilmassa.

    JA NE UUTISET
    Uutiset eivät kerro meille taustoja. Ei edes vaalien alla, vaikka pitäisi kertoa. Kertoa kaikki mihin olemme menossa tai sitoutumassa. Meppiehdokkailta ei kertomusta voi vaatiakkaan. He eivät tiedä mitä ovat yleensäkin tekemässä. Vaaleissa valituille annetaan pieni kurkunoikaisutehtäviä ryhmissä vedettäväksi. He ovat annettuun luottamukseen tyytyväisiä. Kansalle he kertovat kuinka paljon ovat voineet vakuttaa. Työryhmien kautta.

    Tämä edellä esittämäni ei ole yksin EU:n vika, vaan yleismaailmallinen ilmiö.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Tarkkailemalla ja arvioimalla Unionia ei tule saavuttamaan erityistä suosiota kansan eikä hallinnon taholta. Mutta mikäli näkee uhkamahdollisuuksia, ei kannata pysyä hiljaa, vaikka kannanotoilla voi menettää mahdollisuuksiaan jos sellaisia tavottelisi. Parhaiten ulkamahdollisuudet torjuu, kun pitä niitä esillä. Jos uhat saa torjutuksi lopputulos voi olla, että näyttää olleensa väärässä. Eli turhaan pelotteli. Mutta silloinhan on tehnyt hommansa tyylikkäästi.

    Yleisen mielipiteen joukoissa on kaikista helpointa seisoa tai patsastella. Laumanvartijan homma on raskasta työtä.

    NATO/EU
    En ole pitänyt Natoa hyvänä ratkaisuna, mutta EU:n yhteinen puolustus ja mahdollinen armeija ovat samaa päätösvaltaa kuin EU:n talous. Tuo seikka tuo likaa keskittymistä. Natolla on EU:sta poiketen erillinen hallinto ja ehkä vähän riippumattomampi päätöksentekokoneisto. Eli mieluummin Nato kuin EU:n armeija tai yhteinen puolustus.

    Suomen puolustustarve poikkeaa muiden EU-maiden tarpeesta. Ehkä Viro on lähinnä verrannollinen meidän tarpeeseemme. Eli laulun sanoin. Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta. Eli näinkin voi yhteisen rajan ilmaista. Rajan jota muilla ei niin paljon ole tai ei ollenkaan Venäjän kanssa.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    EU ajaa arvopohjakseen yhteiseurooppalaista ajattelua. Meitä ajetaan yhteiseen muottiin, vähän kerraassaan. Ne jotka valvovat ja ymmärtävät tapahtumien kehitystä eivät mahdu samaan arvopohjaan. Monimuotoisuudesta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Monimuotoisuus on tarkoin harkittu tiettyihin asiayhteyksiin. Tuollakin sanalla ajetaan mielipidemuokkauksen asiaa.

    Hallinnolle hyvät edut on yksi keino sitouttaa päättäjiä. Kukapa haluaisi luopua eduistaan olemalla eri mieltä tai arvostelullaan aiheuttaa ansiotasonsa kyseenalaistamista. Nämä on niitä yleismaailmallisia arvoja vai onko ne sitä yhteistä arvopohjaa.

css.php