TYÖSYKKEEN SYKERÖT

VEROVAROJEN KÄYTTÖ

Aivan aluksi on sanottava, etten ymmärrä asiasta oikeastaan mitään. Tosin ihmetellä saa asiaa tietämätönkin. Kun ei asiaa tunne on aivan rajoittamaton mahdollisuus lausua mitä mielessä ehkä liikkuu.

Työsykkeen omistajaluettelossa on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Ja lisäksi koko joukko kuntia. Kuntayhtymien tarkoitus lienee ollut hoitaa sairaita . Työsyke on kait hoitanut sairaiden hoitajia. Olisiko pitänyt olla Työsyke 2. hoitamassa ensimmäisen työsykkeen hoitajia.

Nyt Työsyke yksi myytiin Terveystalolle, siis yksityiselle firmalla, ja samalla ”kilpailutettiin” ns. Työsykkeen tehtävät, joita Terveystalo tulee sitten hoitamaan.

Ilmeisesti hyvissä ajoin putosin logiikan kärryiltä tai en päässyt kyytiin ollenkaan. Ketä seuraavassa kilpailutuksessa on mukana. Onko Terveystalo yksin kilpailemassa itseään vastaan.

Mikäli jollakin on looginen kertomus aiheesta olisi merkittävää kuulla se. Saatan tietenkin olla ainut tollo tällä alueella.

Tuntuu oudolle, ettei julkinen terveydenhuolto kelpaa hoitamaan omia työntekijöitään. Pitää olla orgenisaatio organisaation päälle ja tietenkin kaikille hallinto tai valvontaelimet ja niihinhän parhaiten soveltuvat päättäjät, jotka ovat systeemin rakentaneetkin. Hehän asian ja koukerot parhaiten tuntevat.

Täytyy sanoa, että rakentelen joskus liiankin monimutkaisia ajatusrakennelmia, mutta tuota systeemiä en olisi keksinyt.

Toisaalta on hyvä kun verovaroille löytyy käyttöä. Mitä suurempi virta verovaroja liikkuu sitä runsaamman sivuvirran siitä voi ohjata, taskuihin.

ASIASTA TOISEEN

Taustoja onkin kiva tonkia. Ajatuksella mitähän tästäkin löytyy. Ruotsi tarjosi ehkä vähän yllättäen juuri nyt prikaatia Suomen puolustamiseksi, jos hätä sattuu tulemaan. Ajankohta on mitä sopivin konehankintoja ajatellen. Jas Gripen on tarjolla ykdeksi vaihtoehdoksi. Prikaatin kokoinen mato on tarjolla ja koukkukin näkyy. Vai oliko ruotsalaisten mielestä nyt helpompi muodostaa yhteistä konkreettista puolustusta, kun se nähdään Ruotsissa Gripenin markkinointina.

Tämän kirjoituksen molemmat jutut ovatkin ehtaa politiikkaa tonkivaa. Se mitä politikko sanoo ei olekaan se asia, vaan sillä ajetaan jotain muuta. Siviilielämässä sitä nimitettäisiin kieroiluksi, muttei politiikassa. Siellä se on viisautta.

Kommentti artikkeliin “TYÖSYKKEEN SYKERÖT”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Nuo konehankinnatkin aiheuttavat suomalaisissa melkoista sykettä. Velkaiselle maalle tuon luokan hankinta on kova ponnistus. Kun ne pitäisi maksaa rahalla. Ja vielä vientikaupan rahalla.

    Joskus kauan sitten, vuosikin on pitkä aika, kerrottiin Jas Gripenin olevan huomattavasti edullisempi käyttökustannuksiltaan muihin ehdokkaisiin verrattun. Pitäisikö ehdokkaat kilpailuttaa, siis todella kilpailuttaa, kuten yhteiskunnan nykyinen tapa on. Katsottaisiin mikä konetyyppi jää viimeisenä ilmaan, kun tositilanteissa ei koneiden ominaisuuksia voi testauttaa.

    Sivuseikkana voisi mainita, että puolustusvoimissa on ollut varmaankin kautta aikojen sisäänlämpiämisen piirteitä. Noin suuressa hankinnassa pitää päätökseen vaikuttavia asioita puntaroida monella taholla ja lukemattomilta kanteilta.

css.php