VOISIKO MENNEISYYDESTÄ LÖYTÄÄ TULEVAISUUTTA

Kaikkea elettyä ei kannata heittää romukoppaan ajattelematta mitä sinne on laittamassa. Mitä jos otettaisiin kievarisysteemi uudelleen käyttöön. Samalla yhdistyisi yhteiskäyttö ym. hyväksi ajatellut systeemit. Ei uusi aika välttämättä kaipaa uusia kujeita. Entisistäkin voi löytää käyttäkelpoista. No en viivytä enää kauemmin. Paljastan ajatuksen. Sain sen muuten luettuani Juhani Ahon teosta.

Kun nyt ilmastouhan takia panostetaan ainakin puheissa sähköautoihin, joiden pulmana on toimintasäteen lyhyys. Kievarit voisivat tulla ratkaisemaan kyseisen, koko maailmaa vainoavan pulman. Kievareissahan matkustaja sai verekset hevoset kärryineen ja matka jatkui.

Nyt ajettaisiin sähköautolla kievariin, josta saisi valmiiksi ladatun auton, jolla pitkä matkan kulkija pääsisi seuraavaan kievariin jne. Ei tarvitseisi omistaa autoa. Kievarisysteemi hoitaisi kulkupelien hankinnan ja ylläpidon. Jos autot olisivat itseohjautuvia, niin kievarin isäntä näpyttelisi tietokoneelle seuraavan kievarin osoitteen. Eikä matkustajan kunnollakaan olisi näinollen merkitystä. Aina voisi kuka tahansa katsoa tietokoneelta kuka minnekin on menossa ja missä kohti maapalloa juuri nyt.

Toisena vaihtoehtona vaihdettavat akut pitäisivät meidä omistavana luokkana. Siinä matkalainen määrittäisi montako akkuyksikköä perille pääsy vaatisi ja tarvittava määrä nostettaisiin akkukoloon ja piuhat kiinni.

Kirja, joista näitä ideoita sain, oli Juhani Ahon: ”Kosioretkestä maailman murjomaan.” Sisältää muutakin hyvää kuin tuon sähköautoilun. Melkein sivutolkulla kuvausta kun mitään ei tapahdu. Tapahtumaton hetkeä oli kuvattu monelta eri kantilta. Samoin hyviä kuvauksia kuinka ihminen voi omissa ajatuksissaan pettää itseään ja kaiken aikaa lisätä itsepetostaan sitä hyvin perustellen. Suorastaan mestarillinen loppuulos ja itsensä vakuuttelu, että näin on hyvä ja oikein. Niin kuin alkoholisoitunut kanttori Piiparinen; vain muutaman huijarin tähden, sarjassa. Käytti alkoholia vain ulkoisesti pyristellessään riippuvuudesta.

Sama kaava toistuu meillä, tänäänkin, riippumatta vuosisadasta, eikä vuosituhannetkaan ajattelumallia muuksi muuta.

Kommentointi on suljettu.

css.php