HUOMIOITA ERI ALUEILTA

Kuinka voikaan saman asian nähdä niin eri tavoin. Tarkoitan Antti Leinikan ansiokasta tämänpäiväistä mielipidekirjoitusta. Antin mielestä jääkiekkojoukkueeasta ja sen pelitavasta kannattaisi otta oppia vaikka yhteiskunnan päätöksenteossa ja työskentelyssä.

Mutta hyvä lukija ja samalla Antti. Jääkiekkojoukkue tekee oikeata (oikeata ja oikeata) työtä eli pelaa vain muutaman tunnin, sanotaan vaikka viikossa. Muilla ajoilla se vain harjoittelee. Joukkueen ns. työ on riippuvainen muiden ansaitsemista tuloksista, eli joukkue ei tuota mitään. Lisäksi se tarvitsee yhteiskunnan rakentamia tiloja ja niiden ylläpitoa tuottamatta mitään hyödyllistä.

Heidän toimintansa ainut hyöty koituu heille itselleen. Eli joukkue saa liikuntaa, mutta katsojat sensijaan ovat passiivisia kaljottelijoita.

Kuulinkohan oikein, että esim Jokerit ovat tuottaneet 60 miljoonaa tappiota. Mutta siinä Antti on oikeassa. Yhteiskuntakin tuottaa tappiota. Kunnat, kaupugit ja valtiokin velkaantuvat. Osaltaan tuota velkaantumista aiheuttavat juuri jääkiekkoilijat. Mutta tuon tappion tekeminen ei ole ollenkaan kunniakasta eikä esimerkiksi kelpaavaa.

Työmoaraali saattaisi olla hyvänä esimerkkinä, mutta sitäkin moraalia kannattelee vain mahdolliset voitot. Eikä kaikki joukkueet voi olla voittajia. sitävästoin kaikkien yhteiskunnan organisaatioiden pitäisi olla voitollisia, joka vuosi. Ettei siitäkään osatekijästä ole malliksi otettavaa.

Kuinkahan paljon fanit käyttävät aikaa, rahaa, kaljaa sekä saastuttavat seuratessaan eri paikkakunnilla suoritettuja otteluja. Joukkueen matkustelun lisäksi.

Voi olla, että jääkiekonkin rahamäärät lasketaan ns. kansantuloon kuten lumen luonti. Kansantulo nousee lumisina talvina ja kaikkien pitäisi pelata jääkiekkoa lämmitetyissä ja jäädytetyissä halleissa. Olisimme pian rikas kansa kansantulolla mitattuna.

Terveisiä vain kaikille jääkiekon ystäville ja Antti Leinikalle, mikäli hän sattuisi lukemaan blogijannea. Tämä oli vain yksi näkemys asioista .

Olisi mielenkiintoista lukea Uuden-Seelannin tapahtumista syvällisempää analyysiä kuin pelkkien uutisten anti on. Uuden-Seelannin alkuperäisväestön, Maorien, kohtaloista, kun eurooppalaiset sinne tunkeutuivat.

Oliko tuossa terroriteossa kyse uskonnoista vai roduista tai muusta vinksahduksesta.Tuossa hötäkässä surunvalittelijat eivät ole ehtineet ajatella kaikien tekemistensä vaikuttavuutta ja millaiseksi niiden aitous luetaan. Joissakin uutiskuvista on luettavissa erilaista tulkintaa. Tuosta maailmankolkastahan ja siellä asuvien tavoista, emme paljon tiedä. Pääsiäisenä syömme Uuden-Seelannin lammasta.

Maorit eivät ilmeisesti ole se hallitseva väestönosa ja onko heidän asemansa verrattavissa Australian Aboriginaaleihin. Uutiskuvissa pääministeri oli valkoinen ja viittomakielen tulkki maori. Mitä kaikki nämä asetelmat vaikuttavat joidenkin ajatteluun.

Nuo terrositeon juuret ovat mahdollisesti syvällä menneisyydessä, mutta myös Lähi-Idän nykyisissä tapahtumissa.

3 kommenttia artikkeliin “HUOMIOITA ERI ALUEILTA”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Vastakkainasettelut ovat niin syvällä historiassa, että odotettavissa on jatkuvasti ongelmia. Tämän päivän isis ja al-qaida ovat vahvistaneet vanhoja eroavaisuuksia. Eikä Salman Rushdien kuolemantuomio ole vähentämässä kyräilyä. Kuten eivät pilapiirrokset eikä niiden aiheuttamat teot.

    Asenteet saattavat olla jopa valtiollisesti tuettuja tai manipuloituja, sekoittuen maan viralliseen politiikkaan ja vallankäyttöön. Länsimaissa ei ehken kaikkia vivahteita edes ymmärretä. Jotkut asiat saattavat toisille olla normaaleja. Eikä tapahtumat aiheudu lännen kannalta katsottuna edes uskontojenvälisestä kismasta. Me olemme siinä mielessä riittävästi maallistuneet. Lännestä katsottuna kitka onkin vähäinen lukuunottamatta terrorismia. Voiko yhteiselo samoilla alueilla edes onnistua, on keskeinen kysymys.

    Aamun jälkipörssissä Pekka Seppänen esitti verotukseen liittyvän aivan uudenlaisen probleeman, jota hän ei ole saanut ratkaistua, ainakaan omalta kohdaltaan. Yrittäjänä hän pohti kumpi vaihtoehto kannustaisi häntä lisäämään ponnisteluja. Yritysveron korotus vai yritysveron lasku. Jos yritysvero nousisi innostaisiko se häntä lisäponnisteluihin pitääkseen ansionsa veron noususta huolimatta entisellään. Vai intoutuisiko hän yrittämään kiivaammin kun yritysverotusta laskettaisiin.

    Jos saisin ottaa kantaa asiaan, veikkaisin laskevien verojen jättävän Pekalle enemmän käteen ja hänen suuntaavan näillä rahoilla lomamatkalle. Yritysveron kiristys panisi hänet ponnistelemaan kiivaammin ja laajentamaan yritystään pitääkseen elintasonsa entisellään. Eikä hän joutaisi lomailemaan.

    Ei tämä yhteiskunta niin yksioikoinen olekaan, varsinkin kun kyse on meistä ihmisistä. Muilta osin vallitseisi melkoinen selkeys. Kaikki olisi ennustettavissa kuten elinkeinoelämä toivoo.

    Mihin ratkaisuun Sinä päätyisit.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Vaalit tulossa. Niistä johtuen ikävänmakuisia haastatteluja kuulee ja näkee. Mitä ilkeämpi osaa olla sen vaikuttavammalta se voi ehkä haastattelijasta tuntua. Mutta tuohon vallitsevaan tyylin alkaa väsyä.

    Mieluummin kuunteleisi asiaan paneutuvaa, rakentavaa keskustelua. Eli Ylen pitäisi nostaa tasoaan. Eikä näissä tilaisuuksissa tulisi näkyä haastattelijan tai Ylen poliittinen linja. Repo-radion aika on ohitse. Tosin nyt polittisen kanna esilletulo on kehittyneempää tai kätketympää.

    Kristillisdemokraattien vaalitentin pahin ilkeys suli Sari Essayahin rauhallisiin ja perustelluihin vastauksiin.

    Eduskunnan ohje kansanedustajille, käyttäytyä kunnioittavasti, joka kuultiin myös Paula Risikon kertaamana, olisi hyvä lähtökohta haastatteluille ja yleensä vaalitilaisuuksien läpiviemiselle. Tiukka ja asiapitoinenhan tilaisuuden tuleekin olla. Se kuitenkin pitää tehdä tyylillä.

    Suomelta puuttuu vahva polittinen johtajuus. Paasikiven aikana se ehkä olikin ja Kekkosen valtakaudella se näkyi vahvana. Mutta vahvaan puolueeseen nojautuvaa johtajuutta ei ole. Yhdelläkään puolueella ei ole merkittävää asemaa. Kaikki joituvat vuorollaan taistelemaan nykyisin pääministerin paikasta. Suurimman puolueen pesti vaihtuu meilkein jokaisella vaalikierroksella. tuolla nykivyydellä on kielteisiäkin vaikutuksia. On se kyllä hyväkin kun valta vaihtuu.

    Kun pohdiskelee mistä puolueesta voisi rakentua merkittävin poliittinen voima. Väkisin katse kääntyy keskustaan. Olisiko se nykyisen keskustan jatke vai täysin uudenlainen, vanhasta rasitteestaan vapaa puolue. Monia piirteitä nykyisestä voisi siirtyä uuteen keskustaan. Keskeltä voisi katsella sekä oikean laidan etuja että vasemman laidan tarpeita. Pitäen nämä kuitenkin tasapainossa rakentamassa sitä samaa Suomea jota kummassakin laidassa tullaan tarvitsemaan. Kummankaan laidan ei olisi tarve syödä toistansa.

    En tarkoita yksipuoluejärjestelmää eikä kaksipuoluejärjestelmäkään näytä onnistuneelta. Mutta se kokoava voima olisi Suomelle tärkeä ja sen tasapainottava vaikutus. Neutraali, mutta ei mauton. Pääkaupunkiseutukin voisi lopultakin ymmärtää tasapainoisen poliittisen ilmapiirin merkityksen.

    Pääkaupinkiseutu näyttää kasvavan, mutta kasvussa voikin olla taantumisen ja rappion ainekset.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Keskustaa, mille pohjalle se rakentuisikaan, voisivat vahvistaa laajat ryhmät vanhoista puolueista irtautuvin voimin. Kumpikaan laita ei olisi yliedustettuna. Vahvana vaikuttavana ja tasapuolisena voimana kaikki myös hyötyisivät taloudellisesti. Ehkä tilanne leikkaisi merkittävän osan köyhyydestä, mutta myös suuresta osasta paremmin ansaitsevien tuloista.

    Luonnon kannalta jälkimäinen vaikutus, eli kulutusmahdollisuuden leikkaus, olisi luonteva osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Joka tapauksessa eniten kuluttavien on muutettava elämäntapojaan ja etsittävä uusia luontoa säästäviä hauskuttajia elämänsä sisällön muutoksessa. Kuluttaminen ja lomamatkustaminen eivät voi olla pysyviä etuisuuksia. Kulutuksen rajoittaminen voisi olla myönteistä niukkuutta, muodikkuutta.

    Suomi on onnellisuuden ykkönen. Mihin tuo onnellisuus kansalaisten näkökulmasta perustuu. Katuturvallisuus on merkittävä. Luottamus kanssaihmisiin ja hallintoon ja sen oikeudenmukaisuuteen ovat merkittävässä asemassa. Verottajan käyttäytyminen meitä maksajia kohtaan on hyvin keskeinen tekijä. Verottajan hampaissahan meistä lähes kaikki joudumme olemaan. Kiinteistövero ja sähkövero ovat omiaan viemään verottajan imagoa alaspäin. Tasaverona se kirpaisee juuri meitä pienimpiä, kun vielä sähkön ”kotiinkannosta” menee julmettu perusmaksu pieneen ja säästöä yrittävään kulutukseen nähden.

    Valtiovalta ei ole suojannut meitä kansainvälisten suuryritysten taloudellisilta ”agressioilta” Yhteiskunnan pitäisi huolehtia ettemme joudu monopolien rahastamiksi. Yksilöinä emme pysty näiltä suojautumaan nykyisellä elämäntyylillä.

    Katuturvallisuus saattaa kansalaisten silmissä järkkyä, kun tiettyjen piirien ajama monikulttuurisuus lisääntyy.

css.php