MINKÄ TOTUUDEN, JÄLKEINEN

Onko sitä totuutta ollut olemassakaan. Eli kysymys kuuluisi minkä jälkeinen. Mitä ylemmäs arvoasteikossa mennään sitä turvallisempi on puhua muuta kuin totuutta. Mikäli puhujaa vielä valmiiksi arvostetaan sen härskimmin voi lasetella puhettaan, varomatta sanomisiaan. Eikä puheitaan tarvitse nykyisin edes hävetä. Ne hävetköön, joille tämä maan tapa ei ole vielä valjennut.

Politiikkaan tapa on pesiytynyt ja siinnyt kuin sienet sateella. Eikä se ole edes mikään häpeä jäipä kiinnu puheestaan vai ei. Eikä kumpainenkaan vaihtoehto mihinkään vaikuta.

Oveluudella on myös oma arvonsa ja oveluudella saa arvostusta. Nyt tämä eduskunnan terveysvaliokunnan eilinen äänesty oli alansa huippu. Kutsuttiinko Krista Kiuru juuri tämän äänestyksen ajaksi pois kokouksesta. Eli koko operaatio oli ennakolta suunniteltu. Oliko Kiuru ja valiokunnan oppisitio rehellisiä juuri tässä kohdassa.

Soten panokset ovat kovat. Nyt pelätään kuulematta jätettyjä asiantuntijoita, lausuvatko he painavia kommentteja juuri sentähden etteivät päässeet antamaan lausuntojaan. Vai ovatko he mahdollissa lausunnoissaan oikealla asialla ja huolestuneita kansan terveydenhuollon tulevasta tasosta.

Kokoomuksella ja keskustalla on mahdoton hinku saada omat tavotteensa toteutumaan. Muusta ei ole niin väliä. Kansa katsokoon eteensä mikäli saavat vastaisuudessa huonoa terveyspalvelua. Niin kuin Hussin asiantuntijaylilääkäri tulevaa sotea arvostellessaan mainitsi. Kymmenen prosenttia pitää jättää hoitamatta ja vain hyväkuntoisia hoidetaan.

Bisnes valitsee aina tuottavimman, niinkuin bisneksen kuuluukin tehdä.

Valinnanvapaus eli yksityisten firmojen mukaantulo luo soteen rakenteellisen korrution mahdollisuuden jopa houkutuksen keryyttää esim puolueille tulojaan vaikka vaalikassaan.

Valinnanvapus on pelkästään teoreettinen mahdollisuus. Kenellä sairaalla on riittävästi, ei ainakaan sairailla, kokemusta tarjotuista palveluista. Kun pelkän pesukoneen ostossa on mahdotonta suorittaa vertailua vierekkäisesti samassa myymälässä olevasta laitteesta.

Valinnanvapaus on se kuuluisa myyntiväittämä täydelliseksi hämäykseksi ja hyvälle tuntuvaksi mahdollisuudeksi.

Ei siis ole totuuden jälkeistä aikaa, koska totuutta ei ole ollutkaan. Totuus on pelkkä utopia ja vain käsitteenä ymmärrettävä sana.

4 kommenttia artikkeliin “MINKÄ TOTUUDEN, JÄLKEINEN”
  1. Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt on saatu varma tieto mielikuvien luomisesta. Oikein on tutkittu mistä puolueesta on syntynyt äänestäjille paras mielikuva. Juuri mielikuvillahan politiikassa pelataan, ei asioilla. Valainnanvapaus on tyypillinen mielikuva. Sillä ei ole käytännön, eikä ihmisten hyödyn kannalta mitään käyttöä. Keskusta ja Sipilä ovat täysin epäonnistuneet luomaan poliittisesti merkityksellisintä elementtiä vaaleja ajatellen.

    Jos oikein rehellisesti tarkastelee mennyttä poliittista toimintaa. Sipilä on seisonut sanojensa takana, jopa kokoomuksen sanojen takana. Tilanteissa joissa Orpo on katsonut parhaimmaksi väistyä takavasemmalle, niinkuin ilmaisu kuuluu. Aikoinaan politikoista sanottiin, että ovat kasvamassa korkoa, uusia tehtäviä varten, kun heidät nimitettiin Suomen Pankkiin. Saivat olla suojassa, jonka aikana kansa unohti heidän huonot puolensa. Nyt Orpo on käyttänyt samaa taktiikkaa, tosin ilman Suomen Pankkia. Sipilän olisi kannattanut kertoa valinnanvapauden olevan kokoomuksen lellipentu, mutta hän ei moittinut siinäkään kokoomusta vaan otti iskut vastaan.

    En halua kannattaa mitään puoluetta, mutta politiikan terveitä osia tulisi kuitenkin tuoda esille.

    Vielä tuosta sosiaali- ja terveysvaliokunnan äänestyksestä. Oliko myös eduskunnan puhemies Risikko kutsumassa tietoisesti Kiurua pois äänestyksestä. Muistaakseni Risikko on pohjaalaenen. Onko tuon pohjaalaeskäsityksen suojassa hyvä toimia kuten kettu häntänsä kanssa.

    Valinnanvapaus nostaa yhteiskunnan kustannuksia ja lisää kallista valvontaa. Ihmettelen kuinka yritysmaailmassa niin kustannustietoinen (pitäsi olla) puolue ajaa moista systeemiä kuin sitä kuuluisaa kyykäärmettä pyssyyn. En keksi muuta selitystä kuin korruption.

    Korruptio on siitä ikävä, että sen pois kitkeminen on lähes mahdoton. Saattaa viedä kymmeniä vuosia korjata vahinkoja ja puhdistaa hallinto. Korruption nujertaminen olisi helpompaa, mikäli se olisi julkista. mutta kun se lymyää piilossa, ujosti. Mutta on kuitenkin luonteeltaan röyhkeä. Köyhät eivät pysty merkittävään korruptioon. Koruptio vaatii varoja ja on siten hyvin tuottoisa, harvoille. Korruptio yritetään pitää mahdollisimman pienessä piirissä. ilmitulonkin pelosta. Eikä tulosta muutenkaan haluta laajalle jakaa. Vain harvoille, pitäen mielessä sen kustannustehokkuuden. Kustannustehokkuus tulee siitä, että potin jakajia on vähän ja summat suuria.

    Seuraavassa jaksossa puolueiden ehdokkaista.

  2. Eero Heikkinen sanoo:

    Tulevat vaalit ja ehdokkaat. Mitä ehdokkaista pitäisi sanoa? Ovat kannoistaan varmoja, kaikkitietäviä, niikuin kuuluukin. Eikä yksikään kuulija jää osattomaksi kunhan vaalit on käyty. Kaikille riittää. Kun joku maksaisi vielä vaalibudjetin.

    Aina kun ehdokas saa riittävästi ääniä ja tulee valituksi, hänen ”rotunsa” vaihtuu. Heti vaali-iltana. Hänestä tulee osa hallintoa ja unohtaa kansansa. Ehdokkaasta tulee, tultuaan valituksi, kuten karjalainen sanoisi: Ylen sankia priha. Onkohan tuo sankia yhtä kuin tärkeä.

    Ihmettelen kuinka tuo muuttumisilmiö saa jatkua vaalikaudesta toiseen. Onko puoluepomot diktaattoreita puolueessaan ja määräävät tuon rotumuutoksen ehdokkaalle heti kun puoluepomo saa hänestä ylivallan. Tuo ylivalta ei perustu mihinkään voimassa olevaan lakiin, vaan isäntä koira suhteeseen.

    Vielä tuosta keskusta kokoomus linjasta. Sipilä ei ole perinteinen politikko. Ehkä jonkinlainen kummajainen vai olisiko liian rehellinen, jopa tyhmän rehellinen. Seisoo pystypäin poliittisessa tulituksessa kuten Sven Dufva, vain sillä erotuksella ettei hän pysty pysäyttämään politiikan tapoja. Niinkuin oikea Sven Dufva pysäytti ylivoimaisen vihollisen. Ja hänkin kaatui.

    Jotain keskustapuolueesta voisi pelastaa uhraamalla puolueen hellimät maakunnat valinnanvapauden välttämiseksi sotessa. Uhraus olisi pitkästä aikaa todellinen isänmaallinen teko.

    Onko puolueen ja sen johtajan alistuttava poliittiseen todellisuuteen saadakseen tavotteet läpi. Eli ei kannata olla rehellinen, suora ja vastuuntuntoinen.

  3. Eero Heikkinen sanoo:

    Pohdiskelin tuota keskustan puuoppia. Voiko hakkuiden lisäämisestä huolimatta kasvattaa hiilen sidontaa metsiimme. Mikäli puuta tullaan käyttämään kestokulutushyödykkeisiin, kuten talonrakentamiseen ja huonekaluihin jne. Hiili ei silloin hakkuilla vapaudu ja tilalle kasvava puusto sitoo vapaana olevaa hiiltä itseensä. Lopputulos voisi olla myönteinen ilmaston kannalta. Sidotun hiilen määrä lisääntyy.

    Jokainen maailman kolkka on riipuvainen omien alueidensa hyödynnettävistä voimavaroista. Meillä se on uusiutuva puu. Eikä se ilmaston kannalta huono materiaali olekaan, sitä on riittänyt monelle sukupolvelle. Ollut täällä pohjoisessa asumisen ehdoton edellytys.

    Nuorten ilmastokokous, niin myönteinen kuin se onkin, sisältää pahan aavistuksen. Kun heistä tulee päättäjiä, iskevät talouden raeliteetit ja omat edut tajuntaan ja tulevat ohjaamaan toimintaa. Aina on helppo vaatia toisilta, kun ei ole vastuussa toteutuksista. Toivon olevani täysin väärässä.

    Tapojen kieroutumisessa on tietty logiikka. Kaukainen historiakin sen todistaa. Kun jokin tapa alkaa mennä kieroon, sen taipumisnopeus on hämmästyttävä. Se on meihin jotenkin sisäänrakennettu ominaisuus. Vai onko niin, että kieroutuminen on jopa taloudellisesti kannattavaa. Eli on järkiperusteinen. Voiko taloudella olla epäeettinen perusta, jota muun muassa verosuunnitteluksi kutsutaan. Paluumatka vääristymästä onkin jo pitkä ja vaivalloinen. Hyvä onkin ikävänmakuista, paha makeampaa.

    Siitä historiasta. Paastolla, oli aikoinaan tavotteena kurkistaa omaan sisäiseen itseensä, hengelliseen tilaansa, mutta siitä kehittyi näytösluonteinen suoritus yleisön tarkasteltavaksi ja ihailtavaksi. Kuinka hyvä paastoaja onkaan, pystyttekö samaan. Lieneekö paaston alkuperäinen tarkoitus vieläkään entisellään. Haetan myönteisiä vaikutuksia, kuten mahdollisesti historiassakin, kansanterveyttä. Kansaa koskevat tottelevaisuutta sisältävät ohjeistukset saattoivat tulla ruokavaliona eli siinä toteutui kansan kokonaishyvinvointi. Lampaan osuus oli merkittävä leivän ohella.

  4. Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt olisi hyvä kilpailukomissaarin näyttää naamansa Suomalaisille ja kertoa mitä hänen kabinetistaan on viestitetty notifikaatiosta. Eivätkö he todella halua sitä käsittelyynsä.

    Meidän suomalaisten pitää itse pystyä ratkaisemaan rehellisesti omien lakiemme oikeellisuus, kysymättä sitä muilta. Oma rehellisyytensä pitää pystyä arvioimaan, rehellisesti, itse.

    Kun kerran nokkapokka notifikaatio on nostettu pystyyn, selvitettäköön se perusteellisesti. Notifikaatiota on pyritty käyttämään soten kaatamiseen. Tosin soten pitäisi kaatua omaan mahdottomuuteensa ja huimaan hintaan yhteiskunnalle.

    Nyt pitäisi kuunnella Saksan kokemuksia vanhustenhoidosta, mutta eihän suomalaiset politikot kuule, kun kansainväliset sijoittajaseireenit laulavat niiden korvaan riittävän kovaa. Sijoittajien sanoituksessa korostuu kuinka he tuovat uutta pääomaa Köyhtyvään Suomeen. Huomaa, Köyhtyvään.

    Suomessa ei kuunnella eikä opita muiden tekemistä virheistä eikä omistakaan pöljyyksistä. Kansainvälisille sijoittajille myydään. Riihimäki on nyt kauppaamassa kaukolämpöyhtiötään kansainväliselle sijoittajalle. Nyt on heräännyt kysymys onko kunnallisessa kirjanpidossa jokin pielessä, kun myynti saadaan näyttämään edulliselle vaihtoehdolle kauppahinnan rahastoinnin kautta. Kirjanpidollisin toimin näytetään kuinka hyvä kauppa ja siitä saatu raha on. Kukaan ei tosin kerro mitä paikkakunnan veronmaksajat joutuvat kaupanteon jälkeen maksamaan. Heidän mahdollisuutensa demokraattisesti vaikuttaa asioihin katkeaa kauppan allekirjoitushetkellä.

    Minun silmääni kunnallinen kirjanpito näyttää samojen asioiden pyöritykseltä. Asioiden joilla ehkä saadaan näyttämään tilanne todellista kauniinmalta. Ehdottaisin kirjapidon selkeyttämistä lähemmäs yrityskirjanpidon menetelmiä. Suoraviivaisemmaksi. Todellisuuspohjaiseksi. Tuloslaskennassa pitäsi myös kansalaisille aiheutettu menorasitus ottaa huomioon.

    Kansainvälisten sijoittajien kohteen tulee tuottaa kaikkien menojensa jälkeen hyvää voittoa. Muutenhan kansainväliset sijoittajat eivät tulisi näille Suomen markkinoille. He haluavat paljon ja nopeasti osinkoina ja pikaisesti myyntivoittoina rahansa uuteen kohteeseen kasvamaan pääomaa. Mahdollisesti sama raha tulee eri nimellä uudestaan markkinoille ja lypsy alkaa alusta.

css.php