PYSTYYKÖ KÖYHYYTTA MÄÄRITTELEMÄÄN JA JÄLJITTÄMÄÄN SEN SYNTYÄ

Pystyykö köyhyydelle määrittämään syntymäpäivää. Mikä on suhteellinen köyhyys. Onko köyhyys yhteydessä rahatalouteen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen. Vai liittyykö se uuteen vapaakauppaan liittyvään työnjakoon. Toimitaan siellä missä se halvimmaksi tulee.

Onko tulonjako saanut vapaasti muotoutua, markkinahengessä, ilman ohjausta. Onko finanssipiirit saaneet laatia omat toimintatapansa itse. Finassisektori on nopeimmin tuottanut rikastumista. Liikuttelemalla pääomia puuttumatta käytännön toimintaan, arvonmuutoksia noukkimalla. Onko hyödyketalouselämä ja sijoittaminen liikaa eriytyneet ja sijoittaminen yläpuolisena syönyt määräosaansa suuremman osuuden tuloksista. Onko näiden sektorien suhde oikea ja tasapainossa yhteiskunnan tarpeiden kanssa.

Hyödyketalous kantaa käsittääkseni leijonanosan kansantaloudesta ja ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnan käyttöpääomasta. Onko köyhyys välttämätön osa yhteiskuntarakennetta pitämässä yhteiskunnan kustannukset kurissa mahdollistaen sijoitusvoittojen kasvattamisen ja kasvattamisen jatkuvuuden.

Onko kenelläkään niihin vastauksia tai vaikka arvailuja?

2 kommenttia artikkeliin “PYSTYYKÖ KÖYHYYTTA MÄÄRITTELEMÄÄN JA JÄLJITTÄMÄÄN SEN SYNTYÄ”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Millaiselle pohjalle yhteiskuntamme rakentuu. Tarvitseeko jatkuva rikastuminen olla kiihokkeena toimeliaisuudelle. Voisiko suoritustyytyväisyydellä korvata ansainnan. Hyvä suoritus ilman ansaintaa.

    Onko köyhyyden aiheuttama rikollisuus moitittavampaa kuin rikkaiden toteuttama. Lainsäädäntö näyttää suosivan viimeksi mainittua, kun se lisäksi on piilorikollisuutta. Piilorikollisuus tuottaa pääomaa, jota yhteiskunta arvostaa ja ”tarvitsee”.

    Onko sillä merkitystä köyhyyteen, kun yhteiskunnan toiminnoista yleensä vastaavat, ainakin hyvinvoivat jos ei suorastaan varakkaat, kansalaiset.

    Olisiko vallankumouksellista ajatella ”köyhille” omaa kiintiötä hallinnossa ja politiikassa. Olisivatko he enää köyhälistöä.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Ani harva uskaltautuu muuttamaan edes omaa vallitsevaa järjestystä. Kaikki tyytyvät selviämään nykyisen puitteissa, parhaansa mukaan.

    Yhteiskuntajärjestyksen muutosyritykset ovat johtaneet huonoon lopputulokseen. Mutta onko vallitseva järjestyskään hyvä muuttuneessa tilanteessa. On tunne, että tyytymättömyys kasvaa ja kasaantuu. Onko markkinatalous saavutustensa äärirajoilla ja maapallo kestävyytensä taitekohdassa.

    Varakkaat imevät jatkuvasti uutta omaisuutta ja pääomaa kulkusuunnassa alhaalta ylöspäin. Voiko suuntaa vaihtaa muuten kuin yhteiskunnan rakenteita hyväksi käyttäen. Piensijoittajien mukaantulo vain vahvistaa suurten toimintamahdollisuuksia. Piensijoittajien sijoituksistaan saamat tulot menevät kulutuksen kautta pääsijoittajille. Olennaista on mihin kertymä muodostuu.

    Oma lukunsa on kokemusperäinen köyhyys, joka voi ilmetä monella eri tulotasolla. Köyhyyttä voi kokea suhteellisen varakkaanakin.

    Milloin varakas alkaa köyhtyä. Silloinko kun toinen miljardi ei ota kertyäkseen, vai kun ensimmäinen alkaa vajua kulutuksen tai menetyksien takia.

    Tietoyhteiskunta kuten tämä blogikin muuttaa meidän ihmisten odotuksia ja ajattelumme pohjaa jopa halitsemattomasti. Ymmärrämmekö varautua tulevaan. Tulevaan, joka voi olla jo melkein todellisuutta. Todellisuutta kun se hahmottuu toiminnan muotoon.

Jätä kommentti

css.php