LÖYTYYKÖ SUOMESTA ENÄÄ VASTUUNKANTAJIA JA TODELLISIA TEKIJÖITÄ???

Normaalin, markkinoilla puhtaasti toimivan, yrityksen tulee tehdä hyviä tuotteita, tai ainakin sellaisi, joilla on markkinoita, tehdäkseen tulosta.

Soteyrityksillä asia on juuri päinvastoin. Kun tekee huonoa työtä tulos vain paranee. Tämä ajatus on totisinta todellisuutta kun yhteiskunnan rahoittamasta yritystoiminnasta on kyse.

Palvelujen järjestäminen yhteiskunnan toimesta on jatkuvaa vatuun kantamista ja työlästäkin. Tuota vastuuta eivät politikot halua. Ei oikealla eikä vasemmalla. Vasemmisto tekee välikysymyksen, muttei vaadi sotetoimintaa yhteiskunnan toteutettavaksi. Sehän olisi liian vaivalloista ja jatkuvaa. Kerta kilpailutus muutaman vuoden välein on hienompaa ja kokee olevansa ns. päättäjä eikä halpa-arvoisempi toteuttaja.

Oikeisto näkee vain lisäohjauksen tarpeen ja estää lainsäädännöllisen ohjauksen. Herättäen näin
epäilyksen kurruptoituneisuudestaan.

Korruptio on sellainen sidos ettei siitä pääse itseään vaarantamatta irti. Ei maksaja eikä rahan saajakaan. Sopimuksessa on turvallisempi pysyä. Yksi korruptiopäätös johtaa yleensä toiseen ja niin tauti leviää kuin tarttuva rutto.

Politikot ovat nykyisin korkeasti koulutettua, hyvätuloista hienostoa. Eivät likaa käsiään tavallisen kansan murheilla. Tai pesevät siitä kätensä kuten tunnettu esikuvansa 2000 vuoden takaa. Laitoksissa olevat vanhukset ovat tavallista kansaa. Onko näissä laitoksissa yhtään entistä kansanedustajaa tai ministeriä. Tai edes valtion hallinossa ollutta virkamiestä. Heille on eri paikat.

4 kommenttia artikkeliin “LÖYTYYKÖ SUOMESTA ENÄÄ VASTUUNKANTAJIA JA TODELLISIA TEKIJÖITÄ???”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt käsillä oleva jupakka paljastaa laajemmin yhteiskuntaa kuin pelkän vanhushuollon. Vastuunkannon rappion. Asiat hoidetaan etäältä ja mahdollisimman näyttävästi, mutta todellista vastuuta pakoillen. Jätetään toisten huoleksi. Sitten vältetään tahraamasta pulueen ja politikon omaa mainetta. Mainetta pidetään yllä hurskastelulla. Firmojen osakkaat toimivat samoin. Pitävät etäisyyttä, mutta korjaavat talouden tulokset. Työn suorittavat tavalliseen kansaan kuuluvat. Alempiarvoiset.

    Saarikon kutsumassa neuvottelussa hoitbisnesläisten kanssa ei ole päästy sopimukseen lakisääteisestä hoitajamitoituksesta. Firmat luottavat kokoomukseen, joka vastustaa mitoitusta. Kyllä kokoomus pitää heidän puoliaan hallituksessa. Tilanne haiskahtaa entistä pahemmin.

    Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto eivät sovi bisneksen takoon. Siinä on lähtökohtainen ristiriita. Firmoja tuo ristiriita ei haittaa, päinvastoin. Hoidettaville tilanne on hirvittävä. He ovat raaka-aineeseen verrattavissa olevassa asemassa. Todellakin parsipaikka saattaisi parantaa heidän asemaansa.

    Yhtieskunta on muodostunut tutkimuskeskeiseksi. Tutkijoita ja tutkimusta suorittavia organisaatioita on pilvin pimein. Ne tuottavat tietoa. Mutta siihen se sitten jääkin. Tutkiminen on hienoa, mutta tulosten käytännön tasolle vieminen onkin toinen juttu. Se ei ole hienoa. Siinä joutuisi vastaamaan tekemisestä ja tekemään. Olemme Suomessa asenteellisesti ylikouluttaneet väestön. Alempiarvoinen työ on koulutetuille vastenmielistä ja tuntevat siihen joutuessaan arvonalennusta.

    Tutkimuskeskukset ovat kuin pitkiä tikkuja joilla oppineet suostuvat hämmentämään kansaa, saastuttamatta itseään liian lheisellä suhteella. Myös kirkolla on oma tutkimuskeskus pitkine tikkuineen. ”Vanha suomalainen sanonta: Ei koske pitkällä tikullakaan.”

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Aina kun yhteiskunta ns. kehittyy, etäisyys todellisuuteen kasvaa. Riippumatta historiallisesta ajankohdasta. Jo vuosituhansien takaa paistaa sama ilmiö. Itse asiassa parhaimmillaan yhteiskunnat ovat olleet juuri suurten katasrooffien jälkeen. Toisenkin maailmansodan päätyttyä vannottiin hyvään, kieltämällä paha. Mutta edelleen sama paha kielletään kuin silloin. Pahat ovat vain muuttuneet. Eikä huomata minkälainen hirsi estää oman näkökyvyn. Natsismi kiellettiin. Mutta natsismi oli vain ilmentymä. Ehkä osaltaan typerien toimien aikaansaannos Euroopan valtioiden taholta.

    Tietääkö kukaan kuka lausui ajatuksen: ”He asettavat taakkoja toisilleen, koskematta itse sormellaankaan niihin.” Lausuma meni ehkä sisällölleen noin. Elämme aivan samanlaisia aikoja ja tapoja. Uskon tuonkin viisauden hautautuneen niin sanottuun ”uskonnon vapauteen”. Meidän ajat, varallisuudet ja sivistykset ovat toista luokkaa? Mutta asennoituminen on aivan samanlainen. Olemme erkaantuneet, jakautuneet, pöyhistyneet ja vauraus on tämän kaiken mahdollistanut. Ihmiset kestävät melkein mahdotonta kurjuutta, muttei hyvinvointia.

    Me elämme kuningas Salomonin elinkaarta. Kuinka viisaasta, nöyrästä nuoresta kuninkaasta tuli rikas, kuuluisa ja lopuksi pöyhkeä, mihin hän ja hänen kansansa sortuikin. Eli kaava toistuu ja toistuu ja toistuu. Eikä sitä taida pysäyttää muu kuin katastrooffi, hetkellisesti.

    Voisi ajatella, että meidän asenteemme kehityksellä ja ydinasevarustelun alkamisella ei ole mitään yhteistä. Historiassa tämmöiset asiat on hämmästyttävästi kietoutuneet yhteen. Vatuuttomuuden uusi ulottovuus on ilmasto.

  3. avatar RexDurio sanoo:

    No noin omakohtaisiin kokemuksiini viitaten, en vanhuksena vaai iäkkään vanhukseni edustajana, toteaisin, ytimekkäästi että ei löydy.
    Puheita kyllä piisaa ja tyhjiä sellaisia vaikka kuinka ja mihin lähtöön tahansa.
    Eniten mua harmittaa ettei eutanasialkialoite saanut eduskunnassa kannatusta. vaan vanhukset halutaan edelleenkin tappaa paska- ja kusivaipoissaan makuuttamalla johonkin ketoosimyrkytykseen kuin että annettaisiin heidän itse, silloin kun ovat vielä selväjärkisiä , valita oman lähtötapansa etukäteen tehdyllä valtuutuksella..
    Kenelle se on lisää ja keneltä se on pois, jos vanhukset kituvat punkan pohjalla odottaen ja hoitopaikkoja tauttäen , kuormittaen ennestään pahaa hoitajapulaa.
    Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös arvokas kuolema, ilman että kuseen täytyy hukkua, kun kukaan ei ehdi vaippaa vaihtamaan!

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Olen RexDurion kanssa samaa mieltä vanhojen ihmisten hoidon tasosta. Tasoa ei ole. Oikein hoidettuna vanhuus voi olla ja onkin viisauden ja kokemuksen avulla yhteiskunnan mielenkiintoista tarkkailua. Länsimainen yhteiskunta ei kuitenkaan ymmärrä muuta kuin taloudellisen viisauden ja tuloksen tekemisen taidon. Elämässä hankittua viisautta eivät ymmärrä talousviisaatkaan yksilöt.

    Eutanasiasta olen täysin eri mieltä. Mikäli eutanasia hyväksyttäisiin sitä suosittelisivat vanhoille nuo talousviisaat. Tosin huono hoito on eräänlaista eutanasiaa. Voi olla tarkoituksellistakin. Menestyspuolueiden taholta.

Jätä kommentti

css.php