VOIKO HIILI HÄVITÄ LUONNOLLISTA TIETÄ

Olemme hiilen tuottajia siirtämällä vanhaa hiilidioksidia (myöhemmin hiili) maaperästä ilmaan. Onko niin, että tuhoamalla hiiltä tarvitsevaa luontoa, vähennämme ilmassa olevan hiilen tarvetta. Järkytämmekö tasapainoa kahdella tavalla. Siirtämällä hiiltä ilmakehään ja vähentämällä hiilen luonnollista tarvetta.

Ihmiskunta on ensimmäisen kerran tilanteessa, että luonto lyö takaisin. Tähän asti olemme huoletta voineet hyödyntää luontoa. Mikä sai alunperin hiilen sitoutumaan maaperään. Olisiko tuosta tiedosta hyötyä nykyongelman ratkaisuksi. Voiko hiiltä hävitä avaruuteen kuten veden osalta on olettamus.

ONKO MAHDOLLISTA tuottaa jollain toiminnoillamme uutta neitseellistä hiiltä ilmakehään. Tarvitsemme hiiltä elävän luonnon ylläpitoon, sen luonnon, jonka määrää olemme merkittävästi kaventaneet rakentamalla yhteiskuntaamme ja muuttamalla sen luonnetta omiin tarkoituksiimme. Jos olemme vallanneet liikaa alueita luonnolta, olemmeko valmiit palauttamaan riittävästi takaisin hiilen sidontaan. Pystymmekö mittaamaan mikä on milläkin hetkellä optimaalinen määrä hiiltä luonnon hyvinvoinnin kannalta.

KESTÄÄKÖ ihmiskunnan talous hiilitilanteen tasapainottamisen. Taloudellisen kasvun edelletykset ovat olleet tähän asti riippuvaisia luonnon hyödyntämisestä. Pystymmekö muuttamaan ajatteluamme, muuttaaksemme taloudellisen kasvun luonnetta. Vai onko meidän palattava kulutushistoriassamme taaksepäin. Me länsimaalaiset vedämme elämäntapamme historaiallista laahusta perässämme. Pystymmekö luopumaan siitä, vai yritämmekö säilyttää sen uusilla innovaatiolla. Innovativisuus on tuonut ratkaisuja, mutta lisännnyt samalla pallomme rasitusta.

Yksi, ainakin julkisuudesta kadonnut , innovaatio oli hiilen varastointi maaperään. Eli keksinnöllä olisi hiili palautettu takaisin mistä olemme sen esiin kaivaneetkin.

Suomen hiilinielu, metsänkasvu, on nopeutunut. Onko ilmaston muutos ollut kasvun kiihdyttäjä ja näin auttanut meitä ilmastopolitiikassa. Metsät ovat suurin uusiutuva luonnonvaramme, mutta myös hiilen sitoja. On luontoa säästävää käyttää uusiutuvaa puuta, kuitenkin metsien määrän tulisi lisääntyä. Tätä ristiriitaa ei helpota uudet sellutehtaat, joita kiinalaiset ovat ahkerasti suunnittelemassa pitkin Suomea. Viedäkseen niiden tuottaman raaka-aineen omalle teollisuudelleen.

Meidän eduskuntavaalit tulisi olla metsien hyödyntämisen osalta olla ilmastovaalit, joissa tulevat politikot ottaisivat kantaa metsiemme hyödyntämiseen. Elämmekö me itse metsästä vai elävätkö siitä muut.

Hauho 23.11.2018.

Eero Heikkinen
Hauho

Tämä kirjoitukseni esittää kysymyksiä pohdittavaksi, eikä tarjoa niihin vastauksia. Korkeintaan epäilyjä. Uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa on tullut moneen kysymykseen selvitys. Toivottavasti tämä heräättää mielenkiintoa ja seuraamaan viisaiden kommenttaja esittämäni kysymykset mielessä. Meidän tavallisten ihmisten on hyvä olla tietoisia yhteisestä ongelmastamme.

4 kommenttia artikkeliin “VOIKO HIILI HÄVITÄ LUONNOLLISTA TIETÄ”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Hämeen Sanomissa oli melko terävää arviointia tulevissa vaaleissa ehdolle asetettavista politikoista. Vaalien lähestyminen on näkynyt myös saman lehden mielipidekirjoituksista. Politiko ja muuten tärkeät henkilöt ovat saaneet mielipiteilleen tärkeän väylän. Tavallisten kansalaisten ääni on vähentynyt merkittävästi. Ehkä siitä onkin helpointa vapauttaa palstatilaa kehittyneimmille kirjoittajille ja heidän tärkeille aiheilleen.

    Politikkojen itsekehuskelu on vertaansa vailla olevaa, mutta kuitenkin laajasti lukijoiden hyväksymää kirjoitustyyliä. Siihen on kait jo totuttu ja hyväksytty tosiasiana. Politkot saavat heiluttaa omanväristään lippua kenekään sitä enemmän ihmettelemättä.

    Juuri tuolla hyväksynnällä on monet maailman hyvät ja huonotkin aatteet voineet menestyä, pisteeseen, josta ei ole enää paluuta. Ne aatteet ovat päässeet valtaan ja valvovat etujaan vaimentamalla ympäristönsä.

    Sana on voimakkain ase hyvässä ja pahassa.

  2. avatar RexDurio sanoo:

    Jokinaika sitten sattunut Etnan purkaus, vapautti jos millaisia hiukkasia ilmakehään yhdessä tunnissa, saman verran kuin mitä koko Eurooppa tuottaa vuodessa.
    Ja mitään emme sille voi!

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Voiko nuo Etnat aktivoitua sillä, kun mylläämme maankuorta, murskaamme kallioperää, sulatamme jäätiköt eli aiheutamme paineenvaihtelua. Maankuori on palapeli. Riittääkö mm. laattojen liikkeelle lähtöön loppupelissä jopa höynenen tönäisy. Voisi teoriassa näin ajatella. Purammehan mekin paineitamme, niitä ympäristön aiheuttamia. Jopa tässä blogissa.

    Pitääksemme Etnat rauhallisina, meidänkin pitäisi rauhoittua. Muutenkin kuin blogissa.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Onkohan nuo Etnat ylipaineventtiileitä, purkamassa paineita ja samalla tasaamassa laattojen liikkeitä. Ettei ne alvariinsa keikkuisi. Geokätköharrastus kerttoo ihmisen viehtymyksestä ammentaa olettamaansa hyvää luonnon todellisista kätköistä. Varsinkin me suomalaiset olemme hyvin anteliaita omien kätköjemme hyödyntämisen suhteen. Kuka tahansa saa tulla niitä tonkimaan. Viedä arvokkaan ja jättää tähteet meille.

    Mietitäämpä näin vuoden alkaessa, mitä tapahtuisi börsseille, jos kätköjen kaivaminen maailmassa kiellettäisiin???

    Hyvää alkanutta vuotta!

css.php