HAISTAAKO UUTISNOKKA KÄRYÄ

Joskus se haistettu käry onkin varminta ja todellisinta mitä asioista voi saada. Itse asiasta oikeata tietoa ei ole kenelläkään muulla kuin pienellä asianosaisten joukolla.

Aikaamme kuvastaa hyvin, että eniten tienanneiden kärkisijoilla on kryptovaluutalla voittoja tehnyt keinottelija. Kaikki raha eli valuutta on keinotekoista. Kuitenkin näillä valtiollisilla valuutoilla on pieni kate. 100 000 euron talletustakuu, mikäli valtio pystyy takuunsa lunastamaan. Mutta mikä sen sadantuhannen arvo on häiriötilanteessa, sen markkinat ratkaisevat. Siis markkinat. Onko joidenkin rahallinen varallisuus jotenkin erikoisesti turvattu, kuten lähipiireillä on tapana.

Kaikki arvot perustuvat oletukseen, että tämä talouden, kulutuksen ja politikan ilmapiiri säilyy. Rahan määrä on niin valtava, ettemme tiedä kuinka todellista se on. Tiedämme vain etteivät yhteiskunnat pysty hoitamaan itselleen sälyttämiään tehtäviä verotuloillaan. He ottavat lainaa ja ylivelkaantuminen on yleinen piirre Euroopassakin. Niin kauan kuin uskomme yhteiskuntien selviävän veloistaan arvot säilyvät ja yhteiskunnat toimivat. Valitettavasti tuo raja siirtyy yhä kauemmas horisonttiin vuosi vuodelta.

Kukaan ei varmaksi tiedä mitkä julkisuuden luvut ovat oikeita. Vai onko luvut laadittu sopiviksi vakauden ylläpitoon. Onneksi tai valitettavasti kaikki toimijat sietävät paljon iskuja eli takapakkeja kasvojensa säilyttämiseksi.

Suuri osa maailman taloutta on rahan ja omaisuuden tekemistä tyhjästä. Mitä kehittyneempi yhteiskunta sitä sitä suuremmat keinottelun mahdollisuudet ovat. Tuo joukko kasvaa jatkuvasti vähän tienaavista aina talouden huippuansioita saaviin. Mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä suuremman määrän se tuota joukkoa sietää. Mutta kukaan ei pysty sanomaan milloin mitta alkaa olla täysi. Juuri tuohon markkinat sitten reakoivat. Yllättäen ainakin suurimman osan väestöstä. Mutta niissäkin myllerryksissä osa on voittajia.

Kryptovaluutat eivät voisi toimia ilman mukanaolijoiden vahvaa uskoa. Talous on maailman suurin uskonto.

Kaikki tuo oli pelkästään hajuaistin tuottamaa. Eikä kukaan pysty sanomaan kuinka pitkään kulloinkin olimme tyhjän päällä jos kuitenkin olemme palanneet kovalle maalle. Sikälikin kun kovaa maata taloudessa on olemassakaan . Eli on olettamus kovan maan olemassaolosta.

3 kommenttia artikkeliin “HAISTAAKO UUTISNOKKA KÄRYÄ”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Talousviisaat, analyytikot, peräänkuuluttavat olojen vakautta. Eli kaiken pitäisi tapahtua kuten ennenkin tai ainakin olla arvattavissa kulloinenkin muutos. Silloin talous toimii. Yritysten rattaat pyörivät ja tulosta syntyy. Pörssi se vekkuli on ilmapuntari. Sijoittajat hermostuvat ensimmäisinä. Peläten miten heidän omaisuudelleen käy jos muutoksien tuulia alkaa puhallella tai vaikka uusista tuulista tai niiden suunnanmuutoksista on vaikka vain arvailuja. Se on joukkohysteriaa, vaikka sitä nimitystä ei halutakkaan käyttää. Hysteria nimitys olisi arvoa laentavaa niinkin hienolle joukolle kuin sijoittajat ovat. He ovat mielestään kaikkein tärkeimmät mitä talouselämässä tunnetaan.

    Kukaan ei haluaisi menettää ropoakaan. Aina pitäisi olla voittoja tulossa. Sijoittajien uutisnokka on tunnetuista hajunokista kaikista herkin. Jos haistaa ennekuin haju ehtii sieraimiin on pienen askeleen muita sijoittajia edellä ja voi hyötyä taloudellisesti myymällä huonot sijoitukset hitaammille haistajille.

    Sijoittajista voisi tulla hyviä tullimiehiä. Vilungin haistaminen on siinä hommassa merkittävä ominaisuus. Tulee vanha tositapahtuma mieleen. Palasimme pieneltä lomareissulta Tanskasta. Lautalta tulli nappasi meidät tarkastettavaksi. Seurasin vierestä kun tullimies penkoi auton takakonttia ja hetken kuluttua vähän tympeissään sulloi tavaroita takaisin. Kysyin mikä oli se ärsyke, jonka johdosta me valikoiduttiin tarkastettavaksi. Vastaus oli tunnetta täynnä ja kuului: ”Jollain oli silmää.” Olisiko hajuaisti auttanut valinnassa ja tulli välttynyt turhalta tarkastukselta. Jälkiarvioinnissamme tulimme siihen tulokseen, että auton merkki ja Tanskan lauttaliput ikkunalla antoivat ärsykkeen.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Oliko se Mauno Koivisto, joka vertasi jotain porukkaa sopuleihin. Jos oikein muistan lehdistöä. Mutta samanlaista käytöstä esiintyy muissakin piireissä. Tämän otsikon alla voisi sopulikäyttäytyjiksi nimetä sijoittajat, jotka ovat parasta aikaa Slush-tapahtumassa.

    Ei takoitukseni ole sijoittajia mollata eikä väheksyä, vaan vähän vinosti hymyillä sille asenteelle, jonka arvelen täyttävän nyt Messukeskuksen. Senverran messuja ja myyntinäyttelyitä kolunneena osaan kuvitella miltä siellä ilmapiiri ja puheet näyttävät. Köyhyyttä ja kipeyttä podetaan vasta kotioloissa.

    Jo kauan olen yrittänyt näillä jutuillani valaista kaiken menestyksen taustalla olevaa onttoutta. Eli rahan tekemistä tyhjästä. Sijoittajat ovat yleensä keränneet pääomansa sijoittamalla kohteisiin joiden arvo on noussut. Joku on ollut valmis maksamaan heidän omaisuudestaan enemmän kuin myyjä on siitä maksanut. Eli se tarkoittaa, etteivät ole tehneet mitään käytännön työtä omaisuutensa eteen. Vaan nauttineet muiden toimeliaisuudesta. Mikäli työstä maksettaisiin vain saavutuksia vastaava määrä, huippupalkkiot ja bonukset häviäisivät yritysten keinovalikoimasta. Huippupalkkiotkin perustuvat muiden käytännön työhön. Mutta siitä käytännön työstä ei pystytä eikä haluta maksaa kunnolla, vaan hyödyn korjaa johtoporras ja sijoittajat.

    Nämä kannanotot eivät oli polittisia vaan reaslista tarkastelua kuinka tämä maailma toimii. Kuljemme jatkuvasti veitsenterällä. Jatkuvasti analyytikot tarkastelevat tilannetta ja antavat neuvoja turvatakseen sijoittajien omaisuutta. Mutta pyrkivät myös neuvoillaan ohjaamaan ja luomaan luottamusta järjestelmään. Tukemaan järjestelmän pysyvyyttä. Heidät on palkattu siihen tehtävään.

    Koska olette nähneet sijoittajien esiintyvän kertomassa näkymiä kansalle. Aina tarvitaan välikäsi katkaisemaan suora yhteys. Sijoittajat välttävät personointia. Eli näyttämästä naamaansa.

    Talous kestää ihmeesti tätä epärealistista paisumista. Inflaatio on huomattu olevan tuossa järjestelyssä hyvänä apuna. Aikaisemmin inflaatiota pidettiin vahingollisena ilmiönä ja ehkä liian isona sitä olikin. Valtioiden taloudet ovat epärealistisia. Valtionvelkojen maksu ja eläminen tulojensa mukaan olisi melkoinen ilmastoteko. Demokratia ja ahneus eivät salli korjata ilmastouhkaa, eikä talouden ja talouselämän vinoutumaa.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Meitä länsimaisia ajaa hyvinvoinnin mahdollistama pohjaton nautinnon halu ja elämän helppouden vaatimus. Uskokaa pois, tuo on vaarallinen ajattelumalli. Se toimii niin kauan kuin maailmassa on ns. halpamaita tuottamaan edullisia palveluja. Hekin pyrkivät työllään samaan kuin mihin olemme me päässeet. He vielä ajkeroivat tavotteen saavuttamiseksi. Mitä tapahtuu kun he saavuttavat saman tason kuin meillä on nyt.

    Meillä talouden tavotteet on saavutettu ja olemme siirtyneet uudelle tasolle, eli nauttimaan. Pidämme sitä oikeutettuna ja ansaittuna, meille kuuluvina asioina. Meidän kuvaannolliseen lentoomme ei ole enää omaa polttoainetta. Me lennämme vanhalla vauhdilla ja muiden työntämänä.

    Mikään kulttuuri ei ole selvinnyt tuosta ajattelusta vaurioitta. Kun hyvinvointi kehittyy ajattelun tasolla tuolle asteelle, tapahtumat ovat verrannollisa vuotuhannen luvusta riippumatta. Samanlaisia ajattelun saavutuksia on ihmiskunnan historiassa useita.

Jätä kommentti

css.php