SUOMEN TROLLITEHTAAT

Suomessa ei ehken ole puhdasverisiä tehtaita tuottamassa täydellistä propagandaa. Suurella osalla kansasta on suodatusmekanismi kunnossa. Filtteri, joka ottaa pahimmat tervat savusta ennen aivoihin tunkeutumista.

Meidän trollaus syntyy siitä, ettei kaikkea kerrota. Merkittävä osa ja etenkin tehtaan hallinnasta vastaavalle epäedullinen jätetään kertomatta. Selitetään asiat parhain päin. Ei lähimmäisille, vaan omalle porukalle parhain päin.

Jossain tv-ohjelmassa toistui sanonta: ”Eihän sitä muuten ylikomissaariksi pääsiskään.” Meillä ei pääse edes ehdokkaaksi ellei ole trollaustaitoja.

Puoluetoimistot ovat suomalaisia trollitehtaita ja niiden etäispesäke on eduskunta hallitusta myöten. Harvoin kuulee täydellistä esitystä. Eli esitystä, joka ottaisi kaikessa huomioon kansan edun. Heti kun puoluepukari avaa suunsa tulee sieltä valikoivaa totuutta, eli suomalaista trollausta. Puolitotuuksia.

Mikä meidän suomalaisten ja kaikkien ihmisten tilanne olisi, jos kaikessa otettaisiin kaikkien etu huomioon. Tehtäisiin ne parhaat ratkaisut.

Täshän sopisi erään lontoolaisen suntion elämäntarina. Mutta siitä huomenna.

2 kommenttia artikkeliin “SUOMEN TROLLITEHTAAT”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Me olemme erilaisten ratkaisujen mukana ajelehtivia. Voimatta vaikuttaa ns. demokratialla vallitseviin olosuhteisiin. Omat ratkaisumme muodostuvat tärkeimmiksi. Näin kävi myös lontoolaiselle suntiolle. Englannin kirkossa tuli voimaan sääntö, että kaikkien kirkon työntekijöiden tulee osata lukea. Tämä kertomus on siis historiaa, koska lukutaito myös Englannissa on yleistä nykyään. Suntio oli lukutaidoton ja sai potkut vaikkakin selviytyi työstään hyvin.

    Potkujensaantipäivänä hän maleseksi kaupungin katuja kun ei kehdannut heti mennä kertomaan vaimolleen tapahtunutta. Hän ei ollut tupakkamiehiä, mutta nyt hermosavut olivat paikallaan. Tupakkakauppaa ei vain löytynyt ja siitä syttyi idea. Hän perusti tupakkakaupan ja se menestyi. Pian hänellä oli tupakkakauppaketju. Rahaa alkoi kertyä. Pankinjohtaja kehotti tupakkakauppiasta sijoittamaan rahojaan tuottavasti ja lupasi laatia esityksen hyvistä kohteista. Näin he sopivat ja myös ajankohdan milloin suunnitelmaa käsiteltäsiin.

    Kun aika koitti tupakkakauppias meni pankkiin jolloin johtaja ojensi hänelle kirjallisen sijoitussuunnitelman. Hämmästys oli suuri kun tupakkakauppias ojensi esityksen johtajalle takaisin todeten, ettei hän osaa lukea.
    Pankijohtaja taivasteli, mikä te olisittekaan jos osaisitte lukea.

    Tupakkakauppias vastisi tietävänsä tarkalleen mikä hän lukutaisoisena olisi. Hän olisi sen tietyn lontoolaisen kirkon suntio.

    Trollitehtailijoiden aikakautena meidän lukutaitomme tulee olla hyvällä tasolla pysyäksemme kiinni todellisuudessa. Nyt markkinoidaan vastuullista tiedottamista, mutta mistä tiedämme kunkin tiedottajan vastuullisuuden tason.
    Emme pysty haarukoimaan pelaavatko yhteen Venäjän trollitehdas ja USA:n Trump. täydentäen viesteillään taitavasti toisiaan. Tiedotusvälineet ovat sotkeutuneet vallitsevaan vyyhtiin perin juurin, koska niiden on lähes pakollista ottaa kantaa maailman johtavien politikkojen puheisiin ja viesteihin. Se on heidän tehtävänsä. Viestimet ovat joutuneet osapuoliksi tai osaksi massaa myllyn pyörittäessä sekamelskaa. Sekamelskan tekemisen taito on jalostunut ja siitä on tullut osa yhteiskuntaamme. Aina vain vaikeammin todennettavaa. Ja kaikkea toimintaa ohjaavaa.

    Kaikille ei käy kuten kertomuksemme tupakkakauppiaalle.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Hiilinieluista tulee uusi ponnahduslauta politiikkaan pyrkijöille tai varmistelualusta politiikassa pysyttelijöille. Huono ilma on niin tuttu aihe ja vielä nämä sisäilmaongelmat. Olivatpa vielä armeijat tuvat aamuisin sakeana yön tuotannosta. Tupien modernisoinnin kehuminen voi kelvat poliittiseksi tarinaksi. Vanhojen tupien ongelma ei ehken tuo äänestäjiä.

    Hyvin todennäköistä on koko ilmasto-ongelman tuhoutuvat pelkkinä puheina ilman käytännön toimia. Yritysten ja kansakuntien välinen hintakilpailu, tai nimeteen se tuottavuuskilpailuksi, antaa viimeisenkin kuolinskun käytännölle. Vapaakauppa-alueet kilpailevat myös keskenään. Kehitysmaat pyristelevät samalle viivalle kansalaistensa kulutusmahdollisuuksista. Eli meidän entisten teollisuusmaiden kutusmahdollisuuksien tasolle. Tuohonkin tilanteeseen ajaa polittinen kilpailu. Kilpailu yhteiskunnan paikoista.

    Nykytavan mukaan peukutetaan asian puolesta. Ja asiahan on silloin kunnossa. Olemme kantaneet kortemme kekoon.

    Tämähän oli kuin trollitehtaan tekstiä, jossa tekijöitä ja vastuunkantajia mollataan.

Jätä kommentti

css.php