PUHTAUS ON KÄSIENPESUA. PESU EI KOSKE YHTEISKUNNAN VARTALOA.

Eilisen Hämeen Sanomien (to 25.10) mielipidesivulla Erkki Peltoniemi valotti palvelutalojen todellisuutta. Jos hänen esityksestään puoletkin on totta, ulkoistuksella pidetään polittista puhtautta yllä.

Erkin otsikko on: ”Palvelutalon asukas elättää kolmea vuokranantajaa.” Rahastajia on monta ja maksajia kaksi, jos oikein ymmärsin. Rahaliikennettä on moneen suuntaan ja edestakaisin. Sijoittajat voivat tuhansien kilometrien päästä seurata tuloksen kertymistä. Vastuu on sälytetty henkilökunnalle sekä tuloksen osalta, että myös hoidon osalta.

Ulkoistus on yrityksiä ja sijoittajia hännystelevää ideologiaa, jolla kunnalliset päättäjät pesevät kätensä kuin se ensimmäinen siisteyden harrastaja Palestiinassa. Tekevät päätöksiä ja väistävät samalla vastuunsa ja välttyvät vaivannäöltä. Käsien pesuvettää kuluukin paljon, sekä täällä, että sijoittajien kotiseudulla.

Kunnalliset päättäjät ovat todellisuudesta yhtä kaukana kuin länsimaat islamislaisesta maailmasta ja heidän ajattelustaan. Jokainen ratkaisu poikii ainakin kaksi uutta ongelmaa. Vastaavaa on havaittavissa myös kirkon tutkimuskeskuksen osalta. Tutkimuskeskus tuottaa sitä tietoa, jonka kansan parissa toimimalla tulisi luonnostaan, pitäytymällä omassa opissaan.

Yhä suurempi osa hallinnosta haluaa olla suuri päättäjä ja käyttäytyy sen mukaisesti.

6 kommenttia artikkeliin “PUHTAUS ON KÄSIENPESUA. PESU EI KOSKE YHTEISKUNNAN VARTALOA.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kaikki kelpaa sijoituskohteeksi. Varsinkin jos sijoitukseen ei kohdistu kilpailua. Pankkien sijoitusneuvojat keksivät jatkuvasti uusia tuotteita, eli sijoituskohteita. Kansa eriytyy omiin lokeroihinsa. Toiset rahastajiksi ja toiset maksajiksi. Valtio ja lainsäädäntö ei suojaa kansalaisiaan saalistukselta. Kaikkihan tuntevat jo entiset esimerkit. Mutta uusia sijoituskohteita ei välttämättä kerrota yleisölle. Asunnon ostaja voi joutua tietämättään sijoituskohteeksi, Kohteeksi jota rahastetaan eikä pakoon pääsyn mahdollisuutta ole. Tietojahan voi salata kaupanteon yhteydessä tai mainita vain ohimennen, jolloin ostaja ei osaa tietoon takertua.

    Tällainen uusi ilmiö on asunto-osakeyhtiöiden rakentaminen sijoitustontille. Rakennusliikkeethän yleensä perustavat taloyhtiön. Heidän myötävaikutuksellaan tonttisijoitus myös tapahtuu. Tonttiin sijoittaja voi olla rynderin sisarfirma tai hyvä tuttava tai muu tyhteistyökumppani. Tontin omistus voi siirtyä jopa maan ääriin.

    Mikäli kehitys kulkee samaan suuntaan myös taloyhtiön portaikko olisi mainio ja tuottava kohde. Sijoittaja voisi periä käytönmukaista korvausta portaikon käytöstä. Mikäli käyttöä on paljon, portaikon arvo nousisi ja siitä olisi mahdollisuus saada myyntivoittoa.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sijoittamisessa ei olisi mitään järkeä ellei tuottojen ja arvonnousun maksajia olisi. Tuo oli väärin ajateltu. Sijoitappa peltoon ja kasvata vain omaan ruokahuoltoon tarvittavat eväät. Onhan siinäkin on tuotto-odotukset. Mutta arvonnousua siinä tuskin ajatellaan. Ainakaan nykyisin. Pienet peltolämpäreet eivät kiinnosta sijoittajia. Vain suuret yksiköt tuottavat tarpeeksi käytännön työhön osallistumattomille.

    Nykyisellä elämäntyylillä emme valtä osallistumista sijoittajien voittojen kasvattamiseen. Syömme, liikumme, nukumme, pukeudumme tai vaikka olemme piensijoittajia, osallistumme yhteisiin talkoisiin. Talkoisiin joista vain harvat todellisuudessa hyötyvät merkittävästi.

    Ns. kansankapitalismi on vain se ”apupuolue” syöttämässä systeemiin rahaa ja elättämässä pankkeja, joiden parhaat tuotot tulevat erilaisten rahastojen ylläpidosta ja neuvonnasta ja välityksestä. Heillä on kiinteät yhteydet suurten sijoittajien kanssa. Tuotä väitettä voi puolustaa mahtavalla rahanpesulla ja veronkierrolla, joita harrastetaan pankkien välityksellä. Finanssielämä on jo kokonsa puolesta kaiken kontrollin ulkopuolella. Aika ja raha eivät riitä niitä valvomaan. Esille tulevat tapaukset ovat vain pieni murunen kokonaisuudesta. Niiden paljastusten yhteydessä luvataan muuttaa tapoja. Siis luvataan muuttaa.

    Pankit maksavat mielellään suuriakin sakkoja väärinkäytöksistä. Mikäli paljastukset olisivat ainuita tapahtumia, toiminta olisi jo loppunut. Piiloon jäävät tapahtumat ovat niin tuottavia, että toiminta jatkuu.

    Tämmöinen on näkymä uutisten valossa ja niistä tehtyjen päätelmien mukaan.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt ollaan huolestuneita selkärankaisten radikaalista vähenemisestä ja suorastaan sukupuuttouhasta. Olen täysin samaa mieltä. Juuri tuosta selkärangattomuudesta olen jo kauan kantanut syvää huolta, vaikka en olekaan eläin- enkä luonnontieteilijä. Sukupuuttokin uhkaa vaikka ihmiskunta jatkaa kasvuaan. Vaikka todella varakkaiden määrä laskee jyrkästi, selkärangattomien määrä kasvaa yhä jyrkkenevällä käyrällä. Kaikkihan nyt keskiluokkaistuu.

  4. avatar RexDurio sanoo:

    Rotat ainoina selkärankaisina ja Torakat selkärangattomina voivat edelleen hyvin ja voivat toimittaa elämän kiertokulkua, sittenkin vaikka olisivat ainoita elollisia maapallolla!
    Rotat syövät torakoita ja kun rotta joskus kuolee torakat syövät kuolleen rotan.
    Voimmekin hyvällä syyllä kertoa niille seuraavan ilosanoman;
    – Katsokaa, eräänä päivänä kaikki tämä on teidän, lisääntykää ja täyttäkää maa –

    Ajatelkaa vaikkapa että vuonna 4700 jkr, tähtienvälinen tiedottaja ilmoittaa maapallon asukasluvuksi 270 miljardia rottaa ja 997 miljardia torakkaa, varoittaen samalla ketään menemästä tälle vihamieliselle planeetalle?

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Olisikko se niin, että me selkärangattomuuttamme tuhoamme itsemme tältä ainoalta planeetalta, jossa asutusta ja elämää tiedetään olevan. Rotta taitaakin älykkyydessä olla meistä seuraava ja selviytymiskyvyltään meitä merkittävästi parempi. Rotta kait on selkärankainen. Torakoista en ole varma.

    Tuossa tulevaisuudenkuvassa on hyväkin puoli. Turhat käsienpesut eivät ole rasitteena. Elämä on silloin aidoimmillaan.

    Selkärangattomuus aiheuttaa monenlaista vastuuttomuutta. Ympäristö ei kestä täydellistä ahneutta, joka kilpailun kautta sekä laiskuuden myötävaikutuksella syö elämän edellytykset. Hauskuus ja mukavuus ennen kaikkea. Aivot pysyvästi lomasaarille.

    Meidän ymmärrys ja älykkyys (ovat kaksi eri asiaa) eivät riitä hahmottamaan kokonaisuuksia. Kokonaisuuksia, joihin kaikki päätökset tulisi peilata. Kuulitteko politikot mitä juuri sanoin. Kaikkien päätösten vaikuttavuusarviot tulee liittää kokonaisuuden vaikuttavuusarvioon. Kuinkas se onnistuu, kun ikäihmisten palveluasuminenkin on pirstottu tuottojen toivossa monelle yritykselle.

    Käsien pesullahan siitä selviää.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Onko kukaan tullut ajatelleeksi mikä on suurten verotettavien tulojen kääntöpuoli. Kaikki ihailevat kuinka joistakin tulee suurilla tuloillaan rikkaita Ovat onnistuneet elämässään. Tuolta ihailultaan ei saa katsettaan käännettyä taustan arviointiin.

    Suuret tulot tarkoittavat ylihinnoittelua. Ylihinnoittelua, joka nostaa tuotteiden tai palvelujen hintaa. Ilman suuria tuloja palvelut olisivat olleet halvempia. Tai vaihtoehtoisesti työtoverit olisivat saaneet parempia ansioita. Nyt ansiot ovat kertyneet yksille. Olisiko tämä sitä eettiistä ajattelua. Ajattelua, jota maailman meno kipeästi kaipaisi.

    Maailman toiseen suureen vääristymään ei ole puututtu. Mitä joutavampi homma, sitä paremmin siitä kertyy tuloja. Oikeasta ja välttämättömästä työstä ei raskita maksaa edes kunnon palkkaa. Siitäkin pienestä palkasta on mahdoton naukuminen. Järjestöt kamppailevat montako senttiä voi lisätä tuloja.

    Mutta kun riippuvuutta tuottavaa peliä kehitetään, tuloilla ei ole mitään rajaa. Pelaappa jääkiekkoa tai potkupalloa, tulot ovat neuvoteltavissa, mikäli olet laukaissut kymmenenkään maalia kaudessa. Yhteiskunta käyttää lisäksi merkittävästi verovaroja suurten tulojen edistämiseen.

    Kun vääristymä tulee yleisesti hyväksytyksi sen korjaaminen on todella vaikeaa. Yleisökin, omaa etuaan ymmärtämättä, vaatii lisäpanostuksia ja on valmis maksamaan korkeita kustannuksia, ymmärtämättä tukevansa suuria tuloja.

    Suuren rahaliikenteen varjossa voi myös verottomia etuja saavuttaa helpommin, koska suhteellisuudentaju yleensä hämärtyy. Ihminen ei ymmärrä verrata asioita oikeissa mittasuhteissa silloin kun vierellä on suuret summat esillä. Mutta jos pienituloinen verokiertäjä jää muutamasta satasen pimityksestä kiinni, suhteellisuudentaju on kohdallaan, paitsi rangaistuksen mittasuhteissa.

    Digitaalisuus on tuonut lisämahdollisuuksia veronkiertoon. Kirjoitin HäSa ma 20.08.2018 alustataloudesta ja sen aiheuttamasta riippuvuudesta erikokoisille yrityksille. Nyt on verottajakin todennut kuinka hankala on saada veronkierto torpattua, kun kaikki on kansainvälistä. Alustalla toimien voi itse määrittää maksaako veroja vai ei. Hallittu yhteiskunta on murenemassa. Sekä tilaisuus että moraalia tukevien elementtien menetys on luonut uusia tilaisuuksia niitä hamuaville.

Jätä kommentti

css.php