KAHVI JA ENERGIAJUOMAT.

Ainakin puheissa meillä panostetaan koulutukseen. Koulutus on todettu kilpailuvaltiksi maailmanmarkkinoilla. Koulutus on henkilökohtaista markkinapääomaa, kansainvälistä valuuttaa. Mahdollisuutta sijoittua hyviin ansiohin johtaviin tehtäviin. Koulutus on myös kansakunnan kilpailukyvyn kannalta tärkeä. Huipputuotteet syntyvät vain koulutettujen aivoissa.

Mutta mitä nuo kahvit ja energiajuomat tekevät tässä yhteydessä. Ainakin Etelä-Koreassa on todettu noiden juomien aiheuttavan terveyteen liittyviä haittoja koululaisilla ja opiskelijoilla. Koulutus ja kilpailu on niin rajua, ettei ilman apuja tule pärjäämään. Nyt Koreassa on nuo avut kielletty. Pienen lehtijutun mukaan oppimiseen ei helpotuksia ole luvassa. Seurauksiin puututaan, muttei varsinaiseen syyhyn. Ei kärsi. Muut karkaavat kilpailussa edelle. On vain painettava päin uusia haasteita.

Oppimistahan pidetään elinikäisenä prosessina, alkaen ennen syntymää ja päättyy siinä missä päättyy muukin toiminta. Millähän kuulla se matematiikka alkaa upota aivoihin. Varsinaiseen varhaiskasvatukseen meillä halutaan panostaa, sillä leikit maailmassa on jo leikitty. Nyt on kilpailuyhteiskunta ja sen vaatimustaso. Jos leluja sallitaan, ne pitää olla kehittäviä. Vähintään digitaalisesti ohjelmoitavia ja etäohjattavia multimobiililaitteilla.

Olisiko vapaakaupalla mitään asiaan liittyvää. Mitään omaa ei mikään maa saa suojata. Kaikki mahdollinen on riisuttu nähtäväksi. Ei edes lapset saa sanoa, että ilman vaatteitahan se on.

6 kommenttia artikkeliin “KAHVI JA ENERGIAJUOMAT.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Ei pisaraakaan lisää. Kyllä pisassa täytyy pärjätä. Elämä on yhtä pisaa (kilpailua) ja nettiä. Ajan jakaminen kaikkien hyvien asioiden kesken on kilpailussa ratkaisevassa asemassa. Ikävä kyllä siinä tuoksinassa unohtuu muut tärkät asiat. Ihmisen sietokyky, levon tarve ja ennen kaikkea muu elämä.

    Olisi viisasta istua joskus koivun alla ja kuunnella, vain kuunnella. Pohjoismaissa ei pysty istumaan liian kauan vilustumatta. Palmut ovat asia erikseen. Siellä voi vierähtää päivät pääksytysten. Eikä muuhun koppeudukkaan, paitsi alueen naiset.

    Hallitus voisi luetteloida ne työt ja tehtävät sekä vapaa-ajan muodot, jotka ovat hyödyllisiä ja kehittäviä ja mitkä vastaavasti liiaksi aikaa vieviä ja yhteiskuntaa kaikin tavoin rasittavia ja yksilöille haitallisia. Nyt kaikkien pitää kaiken aikaa tehdä, harrastaa ja kaikkea kultturoida sekä matkailla. Eikä mistään saa jäädä paitsi kukaan.

    Ihminen yltää hurjiin suoritteisiin aikansa.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Oikea tieto tulisi nostaa arvoonsa. Osatotuuksille olisi laitettava stoppi.

    Yksi hyvä esimerkki aiheesta on festarit. Paikalliset informaatikot hehkuttavat kuinka paljon rahaa tuli yhdessä festariviikonlopussa paikkakunnalle. Painotan paikkakunnalle. Tuon laajemmin asiaa ei sovikaan käsitellä. Tuo paikkakunnalle tullut raha on pelkkä siirrännäinen. Rahan alkulähde tulisi olla työsuoritteen tulosta. Aina ei tuokaan pidä paikkaansa. Festareilla kulutettu raha voi olla myös siirrännäinen.

    Itse asiassa festarit eivät tuota mitään kansantalouteen eikä mitään muutakaan. Merkittävä osa rahoista menee vielä bändien mukana maailman ääriin. Mahdollisesti jotkut bändärit eli bändin jäsenet ovat suursijoittajia, keräten alkupääoman musiikilla festariyleisöltä.

    On tietenkin tosiasia, että festaripaikkakunta saa tuloja, mutta siinä se hyöty sitten onkin. Pelkästään paikallista. Muut alueet köyhtyvät juuri saman summan. Nettotulos on merkittävästi nekatiivinen, mutta sitähän paikallisuutiset eivät kerro.

    Tietenkin musiikki saattaa toimia piristeenä kuin kahvi ja energiajuoma, tai vierottaa nuoria todellisuudesta haavemaailmaan. Haaveilemaan kitara kainalossa. Eikä koskaan muuhun koppeudukkaan.

    Olihan tämä hieman synkästi kuvattu, mutta todellisuus saattaa ollakin synkkä, haluttiin sitä tai ei. Joskus kaipaisi tiedotusvälineiltä tosiasioita kehiin, niinkuin sanonta kuluu.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Festareilla, siis lehtikuvien mukaan, heilutellaan käsiä kohti taivasta kuin parhaissa hurmostilaisuuksissa. Lieskat lyö ja savut pöllähtelee, värivalot välkkyy ja porukka lavalla hyppii kuin sahapukit, siis yhtä jäykästi. Sahapukithan eivät hypi, tiedoksi.

    Tulee mieleen kuvaukset viidakoista löydetyistä kansoista tai heimoista, jotka eivät olleet muita nähneetkään. Heille pielit ja lasinpalaset olivat ihmeellisiä asioita. He saattoivat antaa arvokkaita esineitä saadakseen helyn.

    Jotenkin näissä molemmissa on sama vaihdannan ideologia. No molemmissa tapauksissa kaikki osapuolet saavat mitä halusivat ja olivat tyytyväisä. Toiset hetkensä kaikilla aisteille, ja toiset palkkionsa sekä toiset helynsä. Alkuperäiskansa saattoi peilailla pitkäänkin ennenkuin tajusi tulleensa höynäytetyksi. Festarikansa menee kohta uudelleen maksumieheksi.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Elämme monikerroksisessa kuplassa. Ensin on iso kupla, jonka sisällä on paljon pieniä kuplia ja taas penempiä kuplia. Kuplien puhkominen ei tuota tulosta, koska uutta kupla-ainesta syntyy enemmän kuin ehtii särkeä. Emme näe mihin olemme menossa sen paremmin nyt kuin ennen toista maailmansotaa Saksassa.

    Oletamme olevamme uuden ajan kynnyksellä tai sisällä uudessa modernissa ajassa. Hyvin koulutettuja, perillä oman alamme tai yhteisömme asioista, mutta emme tajua olevamme kuplassa. Hyvinvointi sumentaa näkyvyyden kuin hernerokkasumu. Hyvinvointi koostuu pääosin epäoleellisen tekemisestä. Hyvinvointimme on kuin vieteri, josta loppuu veto. On välillä palattava vieterinvetohommiin. Eli oikeisiin töihin.

    Syntyyhän tästä ajasta muistoja ja muisteluita. Oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti.

    Työllisten prosenttuaalinen luku pitäisi avata. Millaista työtä se itse asiassa sisältää. Kuinka moni potkii työkseen palloa tai pelkästään soittaa ja laulaa. Kuinka moni järjestää huvimatkoja mahdollisimman kauas. Ottamaan pelkästään aurinkoa ja uimaan rakennetussa lomakeskuksessa. Tapaamatta muita kuin paikallisia baarimikkoja. Monet asiat ovat harrasteena hyviä, mutta työnä tuhoavia.

    Kiina vallottaa Afrikkaa ja järjestää kuplamme särkijäiset. Olemme sitten ilman näkösuojaa potkimassa omaa palloamme, saamatta mitään oikeaa aikaan. Ostamme Kiinassa tehtyjä tuotteita, sikäli kun on millä maksaa ja jos Euro yleensä kelpaa markkinoilla. Kiinan yuanit ovat ehkä käyvin maksiväline pikapuolin, jos Kiina niitä suostuu meille lainaamaan tai jos ostaa meiltä tuotannot ja raaka-aineet.

    Onhan tämä esitys mielikuvituksen tuotetta, onhan.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Jos hakisi hyviä galluppilukuja, jatkokerotmukseni eilinen osio sattui liian monen nilkkaan. Voisi päätellä, ettei eiliset arviot sattunneet suosiomielessä kohdalleen. Juuri tuo ilmiö vahvisti juttuni osuneen oikeaan saranaan.

    Kun eduskuntavaalit ovat lähellä tällaisia virheitä ei puolueiden sopisi tehdä. Vain varmoja galluppeja nostattavia asioida voi tuoda esille.

    Voi sanoa, että Timo Soini on tehnyt oppositiolle todellisen ystävänpalveluksen. Hän tarjosi helpon ja varman nakin, johon voi tarttua vähemmälläkin ymmärryksellä. Syvällisempää pohdiskeluahan ei kannata yleisölle tarjota. Joku voisi ajatella, että muutama sikiö menettää henkensä. Ajatus saattaa ruveta ahdistamaan. En todella tiedä millainen sairaaloiden jätehuolto on. Tai kuinka asioissa menetellään. Mutta politikka on politikkaa. Siinä gallupit ratkaisevat ja äänestystystulos sinetöi vallan sille, joka pytyi parhaiten mielialoja liikuttamaan.

    Toivottavasti ei kahvi eikä energiajuoma mennyt väärään kurkkuun, eli henkitorveen.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kaupunkiuutisissa tänään la. 8.9.2018 Veli-Antti Savolainen maalaa meille maapallon talouslukujen valossa samaa kuvaa, jota yritin edellä 6.9. kommentissani tuoda esille meidän tavallisten ihmisten valintojen auheuttamista ongelmista. Suurimmat rahamäärät syntyvät ns. keinotalouden casinoissa pelaamalla optioilla ja johdannaisilla. Vaurauden synnyn meklanismi on sotkettu täysin. Oikea työ ja tuotanto on liian hidas rikastumiskeino. Politikot eivät joka ymmärrä tilannetta tai ne saavat pelistä oman osuutensa. Kuplaa kannattaa pitää yllä mahdollisemman pitkään ja kuplan puhetessa vastuu siirtyy veronmaksajille. Huomaa isot eivät maksa veroja, ne kierättävät tulonsa kaukana verottajasta. Tai sopivat ns. yhteistyöstä politikkojen ja hallitusten kanssa.

    Valitsemme ns. ”työuramme” alueilta, joiden tulokset ovat vaaraksi kestävälle taloudelle sekä luonnolle. Varakkaat ja finanssimaailma on jo aikaa sitten, kuten Veli-Antti kuvaa, siirtynyt tuottamattomaan keinotalouteen ja me tavalliset kansalaiset teemme parasta-aikaa samaa. Välttelemme oikeata työtä ja raha pitäisi tulla operaatioilla. Urheillen, pelaten, blogaten. Tai tarjoamalla vähille oikean työn suorittajille toiminta-alustoja ja keräämällä niistä maksu.

    Yhteiskunnat ja maailmantalous kestää jonkin määrän casinotaloutta, mutta kun se liikaa yleistyy ja tavalliset ihmiset alkavat omalla vaatimattomalla tasollaan harrastaa samaa, olemme ”kusessa”.

    Heti kun käteinen raha poistetaan käytöstä, saa casinotalous lisää mahdollisuuksia. Pankithan ovat casinon pääpaikkoja. Varsinkin isot kasvupankit ja niihin pohjoismaiset pankitkin pyristelevät mukaan.

    Tämä ilmiö on koettu historiassa useinkin. Se ilmenee uudessa vivahteessa kunakin aikakautena, mutta tapahtumien runko on täysin sama aina. Aloittamalla sodan taloudelliset vaivat on saatu hälvennettyä kansan toetoisuudesta. Sota on ollut varma konsti. Vihreät miehet saattaa olla uusi konsti hälventää kuvaa sodan aiheuttajasta.

    Toivottavasti energiajuoma riittää näiden tosiasioiden miettimisajaksi. Kahviahan jokaisesta talosta kuitenkin löytyy.

css.php