KAUPPASOTA VAI SIIRTYMINEN UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN.

Tämän päivän la 21.7.2018 HäSa:ssa mielipidepalstalla on oheisen otsikon mukainen kirjoitus. Tuohon mainitsemaani polittiseen rahaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. EU on tuonut ajattelua, jonka mukaan politikot voivat kohentaa hetkellisesti yhteiskunnan pöhinää. Nimenomaan pöhinää, sillä vain sitä tuon rahan vaikutuksesta syntyy. Meilläkin on huonot kokemukset virheellisistä päätöksistä. Päätöksistä joiden vaikutusta ei ole millään tasolla arvioitu. Ympäristövaikutusten arviointi pidetään tärkeänä, mutta polittisten päätösten vaikutus hukutetaan sivuseikkoihin jos yleensä selvitetään. Ei ainakaan kansalle asti tiedot kulkeudu. Vasta karmeat totuudet paljastuvat meille saapuvien laskujen muodossa.

Valitettavaa, että koko maapallo tuntuu elävän aina jonkin buumin mukaan, jokaista syrjäistä kolkkaa myöten. Kun buumi on päällä, ajattelulle ei ole tilaa enempää kansan parissa kuin korkeimmallakaan pallilla.

Nykymuotoinen demokratia on hetken lasten demokratiaa, pelkkää tviittailua, joka on voimassa seuraavan päivän tviittiin. Sekä gallup-kannatuksen tarkkailua. Kukaan ei uskalla ryhtyä perusteellisempaan yhteiskunnan muokkaukseen. On elettävä hetkessä, kuten sanonta kuuluu.

8 kommenttia artikkeliin “KAUPPASOTA VAI SIIRTYMINEN UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Pahinta polittisessa rahassa on, että me hyväksymme sen. Raha menee hyödyttämään polittisesti ohjattuna samalla tavalla kuin äidin juotua lasten maidon, toteamalla sen koituvan ennen pitkää lapsille. Tuo on niin hyvä vertaus, että sitä sopii käyttää useinkin. Kuvaa loistavasti kuinka asiat sadaan näyttämään myönteiselle. Pieni hyöty meille maksajille riittää hyväksyntäämme. Mehän olemme verovarojen maksajia. Maksajia ovat myös pääpotin saajatkin pienen pieneltä osin, mitä tulosten siirrolta ylitse jää.

    Meillä veronmaksajilla on se rakenteellinen heikkous, ettemme pysty maksamaan politikoille korruptiorahaa. Meillä ei ole siihen soveltuvaa organisatiota, päinvastoin kuin yrityksillä ja etujärjestöillä. Meitä ei tarvitse huomioda kuin vaalien alla ja jotain pientä näennäistä namua tarjota galluppien aineksiksi, kuten hyviä aikomuksia.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Vapaakaupan yhtenä tarkoituksena on sitoa kaikki mahdolliset, valtiot, kaupungit ja yritykset, ym. toisistaan riippuviksi. Etenkin keskushallinnon kytkyeeseen. Järjestelmä on niin laaja, ettei siihen pääse sisälle tunkeutumaan. Tuollainen järjestelmä sallii länsimaistyyppisen korruption. Korruptio voi olla aivan julkista, jota korruption vastavirta ei sitten olekaan.

    Meidä on koulutettu tunnistamaan sellaiset vilpit jota muualla maailmassa harrastetaan. Me tarkkailemme näiden ilmiöiden merkkejä. Tajuamatta kuinka kauppaa käydään nenämme edessä. Nyt on paljastunut kuinka Euroopan Keskuspankki ajaa yhteiskuntien toimintojen yksityistämistä, ilmeisesti komission kanssa yhteistyössä. Keskuspankilta moinen on tyystin kielletty. Näistä ulkoistuksista muodostuu melkein poikkeuksetta monopoleja. Eikä siinä ole kyse monopoli-pelistä, vaan oikeasta ihmisten rahastuksesta, yksinoikeudella.

    Demokratia ei toimi. Äänstämmepä ketä tahansa, läpi päästyään tapahtuu valtava muutos henkilössä. Virkakoneisto pitää myös huolta ettei muutosta tapahdu. Luulen, että ainut tehokas demokraattinen osallistuminen yhteiskuntaan on jättää äänestämättä. Jos kaksi kolmasosaa jää vaaleissa kotiin, ovat demokraattiset tulokset ehken järisyttävät. Tämä ajatus pitää toteuttaa kaikissa vaaleissa, kunnasta EU parlamenttiin. Vain näin siitä tulee tehokas.

    Näitä mielipiteitä pidetän ehkä epädemokraattisina, mutta vaikutus voi olla mahtava ja ihmisten vapaus itsenäiseen ajatteluun totutuu kuten länsimaissa kuuluukin. Se on demokratiaa.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Ihmiskunta on niin innostunut kehityksestään ja kehityksen noepudesta, ettei se huomaa tuhoavansa elinolojaan. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Sitä yritykset, vanhat sekä aloittavat, käyttävät pohjana bisneksenteolle. Eli ilmantonmuutos luo edellytyksiä, uusille yrityksille. Näin syntyy uutta tuotantoa, uusia työpaikkoja, kasvua ja samalla nopeuttaa ilmastonmuutosta.

    Hyvänä esimerkkinä japanilainen keksintö ilmastoidusta takista, jonka ansiosta voidaan keskeytyksettä rakentaa uutta kuumuudesta välittämättä, tuotantoa keskeyttämättä. Eli peittää pallomme pinta-alaa rakennuksilla ja asfaltoinnilla. Jokainen tumma neliö nostaa pallomme lämpötilaa ja vie tilaa vihreydeltä.

    Ilmastosopimukset ovat pimpulihommaa vapaakauppasopimusten rinnalla. Samat henkilöt solmivat molempia. Arvata saattaa, että demokratiassa työpaikat ja bisnesmahdollisuudet ajavat kaiken edelle. Ja kasvua tapahtuu myös kauppasopimusten ulkopuolella. Kaikkihan siihen pyrkivät. Se on virallinen talousoppi, jota hokemasta päästyäänkin hoetaan. Kaikkien tulee uskoa sen olevan yhteiseksi hyödyksi. Kasvu on mantra, eli pyhä sana jota toistetaan.

    Ilmastosopimukset ovat peitetarinoita, ilmastosta huolestuneiden rauhoittamiseksi, että heidän kehuskeluaiheikseen. On saatu joatain aikaan ja järjestön jäsenmaksujen jatkamiselle on katetta.

    Nämä ovat synkkiä tekstejä. Mutta totuuden nimissä on mainittava etten tiedä miten nykytilanteessa tulisi menetellä, jos ainoana vaihtoehtona on kulutuksen rajukin supistaminen. Mihin kaikkeen se vaikuttaa. Pystymmekö pitämään esim terveydenhuoltoa pystyssä. Ja hoidetaanko vain tärkeät henkilöt. Jne.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Venäjällä on väärä tyyli suhtautumisessaan naapureihinsa. He eivät puhu kauppasodasta, vaikka sitäkin käydään pakotteiden muodossa. He puhuvat oikeasti vanhanaikaisesta sodasta. Puolustusministeri Shoigu lateli Suomelle ja Ruotsille käsityksiään muiden kanssa veljeilystä.

    Miksi Venäjän kanssa ei sotilaallisesti kavereerata on kansojen historiallisessa muistissa. Venäjä saattaa olla ystävilleen vaarallisempi kuin vihollisilleen. Sekit ja unkarilaiset ovat asian omakohtaisesti kokeneen ja me muut kansat opimme samalla oppitunnilla tuntemaan itäistä suurvaltaa.

    Mitä enemmän Venäjä liittää itseensä Krimejä, Abhasioita ja Ossetijoita, sen varmemmin vältämme venäläisten halailuja. Venäjän uhittelu ajaa pieniä valtioita tiiviimmin läntiseen suuntaan.

    Voihan Venäjä käyttää myös vanhaa konstia sisäpolitiikassaan. Maalaa ulkoista uhkaa pläppitaululle oman kansan töllisteltäväksi ja kansallisen uhon nostattajaksi. Siinä kotimaan ankeus unohtuu.

    Jo Kekkonen aikoinaan torjui Venäjän tarjouksen yhteisistä sotaharjoituksista. Löylytti asiaa esittäneen venäläisen suomalaisessa saunassa.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Venäjän antamat oppitunnit ovat kehittänee meitä suomalaisia ehkä vähän muista poikkeavaksi kansaksi. Omalaatuisiahan olemme kait aina olleet. Omillaan toimeentulevia melkein tähän päivään asti. Kävimme vuosisatoja sotia Ruotsin puolesta. Kaikista vainoista huolimatta kansaa säilyi korpien kätköissä.

    Venäjän on antanut meille siedätyshoitoa ja antanut samalla vankempaa itsenäisyydenarvostusta kuin monelle muulle kansalle. Lännen ja idän rakosessa eläessä on tasapainoilulle pitänyt panna painoa. Onneksi Suomi on pitkä, pohjoisesta etelään suuntautuva, maa maantieteellisesti. Kuvaannollisesti kumarrus eteläänpäin ei ole suunannut takapuoltamme naapuriamme kohti. Saamelaiset ovat sen saaneet kokea vähäisenä kansaosanamme. Ehkä muutkin pohjoissuomalaiset ovat saaneet osansa. Saksaan ja Eurooppaan päin olemme pysysyvästi kumartuneina, myös euron taivuttamina.

    Valitettavasti kaikki opitut ominaisuudet ovat lyhytkestoisia. Itsenäisyydestä luopumisen buumi länsimaissa on vienyt osan sitä elämisen taitoa mikä meille naapurimme ansiosta kehittyi.

    Emme koskaan päässeet osalliseksi ruotsalaisesta itsetyytyväisyydestä, joten vältimme tuon asenteen. Tosin kaikki nykyisen valtavirran metkut lentävät bitteinä luoksemme.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Palataampa vielä kauppasotaan. Onko kauppasota enteilyä uudesta järjestelmästä. Vientivoittoiset maat ovat yrmeissään Amerikalle vientinsä heikkenemisestä. Jos kansan elintaso on uhattuna vaikeutuu myös politikon asema. Eli vallassa pysyäkseen kaupan on käytävä ja vielä kehityttävä.

    Amerikka kuluttaa paljon, joten sen markkinat ovat kaikille viejille ensiarvoiset. Mutta ei Amerikka voi loputtomasti ostaa velkautumalla eli jatkuvalla kaupan alijäämällä. Tuo totuus olisi helposti ymmärrettävä tosiasia. Jos vakiintuneelle vientimaalle ei ole vaihtoehtoja pitää politikkojen tunkea entisille markkinoille keinolla millä hyvänsä. Juuri tuota EU tekee Junckerin vielailulla Amerikkaan.

    Kapitalistinen demokratia on vaikeuksissa. Yritykset saavat tuoda tavaraa vaikka maa olisi vaikeuksissa. Valtion keinot kapitalistisessa demokratiassa ovat vähälukuiset. Kun uutta sopimusjärjestelmää ei ole Trump käyttää vanhanaikaisia tuontitulleja hillitäkseen kauppaa ja turvatakseen kotimaista tuotantoa.

    Kiinan kapitalistinen sosialismi näyttää toimivan erinomaisesti. Järjestelmässä pystytään varjelemaan vientikaupan etuja keskuhallinnon keinoin. Kaikki yhteiskunnan elementit eivät oli vapaasti liikkuvia kuten kapitalistisessa demokratiassa. Ainut asia, jota Kiina ei järjestelmällään pysty säätämään on ostajamaan tuontitullit.

    Sanoisin, että jotain uutta on maailmankauppaan luotava. Vapaakauppa-alueet eivät ole enää oikea menetelmä. Tuon totuuden luulisi ns. Brics-maatkin ymmärtävän. Brics-maat joihin Kiina, Venäjä, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikkaa kuuluvat ja parasta-aikaa kokoustavat. Nämä maat ovat ns. kehittyviä maita ja ymmärtää heidän huolensa, mikäli kehitys on vaarassa.

    Kahdenkeskiset kauppasopimukset ovat myrkkyä myös EU:lle, joka pyrkii sitomaan jäsenmaansa yhä tiiviimmin toisiinsa. EU:ta, Amerikkaa ja Kiina ei kannata vertailla keskenään. Näiden pohjarakenne on toisistaan poikkeava. EU ei voi käydä kauppaa kuin Kiina eikä menestyä samoilla opeilla.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Pörssit reakoivat nopeasti talouden ja varsinkin politikkojen puheisiin tai jonkun ongelman paljastukseen. Pörssiarvot ovat täysin riippuvaiset maailman tapahtumista. Pörssi ei ole itsenäinen toimija vaan sivusta seuraaja. Pörssi ei ole mikään talousmahti, vaikka jatkuva uutisointi pörssiarvoista voisi niin antaa luulla. Jos politikka menee solmuun tai taloudessa tapahtuu muutoksia alaspäin pörssi seuraa kuin hai laivaa samaan suuntaan.

    Edellisen kirjoitukseni pohjateksti tunsi loisimisen. Pörssiä voisi hyvällä syyllä nimittää loisijaksi. Sijoittajat hyötyvät mikäli yrityksestä kuuluu myönteisiä uutisia tai maailmanmarkkinat muuten näyttävät suotuisilta. Sijoittaja hyötyy uutisesta mikäli muut sijoittajat ovat valmiit ostamaan ja maksamaan nousseen kurssin mukaisen hinnan. Yritys toimii vain uutisten synnyttäjänä. Kurssinousu saattaa tosin hyödyttää yritystäkin jos se luo luottamusta yrityksen asiakkaisiin ja lisää kaupankäyntiä.

    Voisiko pörssin kautta luoda kansansosialismia tai kansankapitalismia. Toimintapohjana olisi eläkeyhtiömalli, joka huolehtisi osakkeiden tuotosta ja omistuksesta koko kansan hyväksi. Täässä olisi ideaa kehitettäväksi koko kansan voimin kuten Linuksen käyttöjärjestelmän kehitys tapahtui. Pankaapa pohdintan. Ja ehdotuksia tulemaan.

  8. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Ei ole kuulunut vielä kansankapitalismin kehittäjistä mitään. Systeemi olisi yhteiskuntaa mullistava uudistus ja kokeilun arvoinen. Luulen, ettei siitä enää luovuttaisikaan. Kansa voisi ohjata taloudellista toimintaa sekä äänestämällä polittisissa vaaleissa että sijoitusyhtiönsä yhtiökouksissa. Samalla voisi huolehtia etteivät samat henkilöt huseeraa jokapaikassa. Kansa voisi vaatia ylimääräisiä yhtiökokouksia huomatessaan asioiden olevan menossa ei toivottuun suuntaa.

    Samassa yhtiökokouksessa voisi huolehtia myös ympäristöstään. Tämmöisen helteen lopettamisesta ehkä ei saisi yksimielisiä päätöksia, mutta olosuhteiden aiheuttajiin voisi vaikuttaa. Haluaisin nähdä kuinka johtajat tulisivat toimimaan, kun kansa poistaisi heiltä optiot, bonukset ja kaiken ylettömän palkitsemisen. Tekisivätkö he töitä normaalilla palkalla kuten muutkin ihmiset. Palkitsemisen poiston myötä häviäisi kaikki keinotekoinen arvojen manipulointi. Arvot olisivat ns. realisella tasolla.

    Oikeastaan arvojen muutoksia ei maailma tarvitse. Ne liittyvät ja perustuvat ihmisen henkisistä heikkouksista johtuviin ominaisuuksiin. Tämänhetkinen maailma pöyrii pitkälti juuri heikkouksiemme varassa. Elämme aina olettamuksiemme muodostamassa kuplassa. Kuplan särkymiselle on omia nimityksiään. Aika-ajoin niin tulee aina tapahtumaan. Kupla hajoaa. Koska se on välttämättömyys. Mehän tarvitsemme aina uuden kuplan kuten kuluneen paidan tilalle vereksemmän, vähän eri mallisen kuin entinen. Näin kupla näyttää uudelle vaikka koostuukin samoista elementeistä kuin entinen eli ihmisen heikkouksista.

    Olen aikaisemminkin siteerannut Olvin mainosta: ”Älä ota sitä niin vakavasti.” Ei tätä mielipidettäni, eikä kuvaamaani kuplaa. Vaikka joka sana olikin totista totta. Kun ei tarvitse näitä kuplia, voi ilmaista niistä mielipiteensä vapaasti.

    Ennen pitkää valtiollinen politikka olisi yhtä pientä kuin kunnallispolitikka soten toteututtua. Yhtiökokoukset tulisi korvaajiksi.

css.php