SOPULOITUMISTA

Ihminen yksilönäkin on sopuli. Sopulilauma syntyy kun on monta sopulia. Sopulimainen mielipide saattaa tosin muuttua muutaman yksilön mielipiteeksi, kun muut sopulit vaihtavat ajatteluaan. Näin meille näyttää käyvän hyvinkin usein. Maankohoama saattoi muuttaa joen suunnan, virtaamaan vastavirtaan. Tai pikemminkin entiseen nähden vastavirtaan. Eikä suunnan muutoksen tarvita edes maankohoamaa. Riittävän kattava informaatio tai entiseltä nimeltään aivopesu. Mullistaa koko ajattelun ja voimasuhteet. Jopa niin, ettei normaali olekaan enää normaali.

Eikä tuo olekaan vain tavallisen rahvaan ilmiö. Korkeimmat huiputkin kokevat saman ilmiön, mukaan lukien talouselämän johtavat tuntijat ja toteuttajat. Mikään ei saisi järkyttää kaikkien hyväksymää ajattelua, mutta kun maailma muuttuu. Sopulilauma pyrkii viimeiseen asti säilyttämään suuntansa, olipa edessä vaikka syvä ja leveä virta.

Oikeat sopulit mielletään pohjoisen vaivaksi, mutta tämä puheena oleva sopulityyppi elää ja voi hyvin kaikissa olosuhteissa, idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Se on sopeutuvainen laji. Jos sille antaisi rotumääritelmän, se kuuluisi lyhykäisyydessään: ”Haluaa sopeutua joukkoon.” Mutta määritelmän jatko voisi olla; se vaatii aina joukon.

Taloudesta vielä. Nousuhdanne alkaa, kun muutamat kellokkaat innostuvat. Pörssikurssi pomhsahtaa vähistäkin mielenliikkeistä ja huhuista. Pörssipelurithan eivät ole mitään tuloksentekijöitä. He vain seuraavat mitä toiset saavat aikaan ja syöksähtävät sopuleiden tapaan hamstraamaan, jos tuntuu ettei entisiä ole tarpeeksi. Siis osakkeita. Eikä nykyisellä määrällä tule voittoa riittävästi toisilta pelureilta ennen kurssilaskua.

Talouselämä vannoo vapaakauppaan, vaikka kauppa muuttuu kaiken aikaa epätasapainoiseksi. Toiset velkaantuvat ja kuittaavat huonon menestyksensä velalla. Ylikuluttavat kun eivät osaa säännöstellä elämäänsä tuloihin sopiviksi. Kaiken kukkuraksi demokratia suosii mainittua elämäntyyliä. Kun sopulilauma vaatii etuja on politikkojen kuunneltava oman etunsa vuoksi vaatimuksia ja täytettävä toiveet. Summa sum maarum. Onko sopulit omineet määrällään demokratian. Huh mikä päätelmä.

12 kommenttia artikkeliin “SOPULOITUMISTA”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kun tarkemmin katsoo, niin huomaa itsekin päätyneensä sopuloitumiseen. Monesti hyviäkin ja kannatettavia asioita tuntuu olevan tapana arvioida ja lähes haukkua kaikkea mikä liikkuu. Se on helppo tapa. Siinä pääsee toisten tekemille apajille, ei niitä jakamaan ja kehittelemään, vaan vähättelemään. Ilman paremman vaihtoehdon esittämistä.

    Uuden luominen, olipa kysymys ajatuksesta, systeemistä tai tuotteesta on monen tuskan ja yrityksen sekä mahdollisesti erehdyksen takana. Vaatii sitkeyttä luovuuden lisäksi punnertaa ja tuoda arvioitavaksi aikaansaannoksensa. Myönteiset ilmaisut jäävät useinkin lyhyiksi, sillä luovuutta sekin vaatii. Ja lisäksi se myönteinen porukka saattaa olla suppea. Nyt meni taas moitteen puolelle. Ei uskoisi kuinka hankalaa moodin (oliko oikea sana oikeassa kohdassa) muuttaminen on.

    Myönteinen sopililauma voisi kehittää jonkun alullepanemaa, keskeneräistäkin ajattelua. Niin, ettei se sopuloituminen aina olekaan vahingollista.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Rajanveto oikean ja väärän välillä pitää saada jokapäiväiseksi malliksi. Rajan hämärtyminen on estettävä. Samoin raja yhteiskunnan ja talouselämän väliin on rakennettava, samoin pelisäännöt selkeytettäv, niin ettei puurot ja vellit mene sekaisin, kuten nyt näyttää kehitys olevan.

    Yhteiskunnan pitää pysyä yhteiskuntana ilman ideologisia vedätyksiä. Yritysten pysyessä omalla hyvin lavealla alueellaan, heidän tarmonsa suuntautuu terveeseen tekemisen, mahdollisuuksien kyttäämisen sijaan.

    Kansan olisi hyvä keskittyä seuraavissa vaaleissa vaikka sopuloitumalla selkeytyksen vaatimiseen. Näyttää äänillään tontin rajat. Sen tontin, joka kuuluu äänestäjille. Yrityksille pitää antaa mahdollisuus tuottaa tervettä hyvinvointia. Ja siihen niillä on edelletyksiä ja suomalaisilla yrityksillä taitoa.

    Kansanterveydessä oli aikoinaan sanonta; terve sielu terveessä ruumiissa, No ei se ruumis tarvitse olla. Olkoon keho. Nykyinen puujalan luominen yritysten tavoiteltavaksi koituu pitkällä aikavälillä vahingoksemme. Eikä se aikaväli nykyisellä kehityksen vauhdilla ole edes pitkä, mutta vahinko saattaa kestää kauan.

    Olen usein peräänkuuluttanut johtajien kauas katsomista. Politikassa ja yhteiskunnan asioiden hoidossa neljä vuotta, eli vaalikausi on vain hetki tapahtumien ketjussa, mutta isoja vahinkoja siinä ehtii hyvin tehdä. Kaikessa ratkaisuissa on nähtävä vähintään kymmenen, mieluummin kaksikymmentä vuotta eli kunkin päätöksen vaikutusajan yli. Ja nähtävä mitä päätös saa aikaan. Miten se muuttaa käyttäytymistä. Vain myönteisiä vaikutuksia aiheuttavat päätökset ovat toteuttamiskelpoisia.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kultarantakeskusteluista huomio kiinnittyi siihen kuinka monilla tärkeillä ihmisillä oli aikaa käytettävissä. Keskustelussa ei tarvitsekaan tulla mitään valmista, mutta kuitenkin se antoi kuvan maailmanmenon hallitsemattomuudesta. Ja pyrkimyksestä saada jonkinlainen ymmärrettävä järjestys, vaikka paljon moitittu kylmä sota. Silloin tiedettiin missä mennään ja oli ehkä ennakoitavissa tuleva, paitsi Neuvostoliiton romahdus.

    Niinistön harrastus ajaa EU:n puolustusta on hieman outo käsite. Monet jäsenmaista ovat Natossa ja kullakin jäsenmaalla on oma puolustusjärjestelmä, eli armeija. Mekin olemme Nato-yhteensopiva. Niinistö voisi tarkentaa mitä ko. tavoite on käytännössä.

    Natohan liikkuu ohjelmassaan kattamaan kaikkea länsimaista elämänmenoa. Hiipii ilman jäsenyyttäkin kaveriksi samanmielisille.

    YK on katseella tapahtumia seuraava keskustelukerho kuin Kultarantakeskustelutkin. Valmista ei tahdo syntyä ja jos syntyisi olisi se jonkun plogin voitto pelkän ideologian eli asenteen perusteella. Rauhan ja järjen voitto olisi harvinaisuus. Kun puhutaan valuviasta, niin YK on kokonaisuudessaan pöhöttynyt valuvika. YK:ta haittaa kaksi perusvirhettä. Veto-oikeus ja jäsenmaksujen vapaaehtoisuus. Myös veto-oikeutena käytetty. Sanotaan YK:n olevan pienten maiden turva. Mutta kuinka kattava se onkaan. Ukrainasta on ja ollaan irrottamassa osia. Kiina valtaa merialueita energiatarpeisiinsa tekemällä keinosaaria.

    YK ei pysty estämään rauhanomaisia valloituksia, jota tehdään pääomien turvin. Jolla on pääomat voi valloittaa ja alistaa paikallista lainsäädäntöä ja paikallisten ahneutta hyväksi käyttäen kaikista länsityypisistä maista, muttei esimerkiksi Venäjältä. Venäjä valloittaa vastaavasti sotilasvoimallaan ja röyhkeydellään.

    Kysymys kuuluukin, mitä hyötyä on sivistyksestä ja avoimuudesta. Hyviä ominaisuuksia, mutta ne ei tuo turvaa. Päinvastoin heikentää. Nyt pitäisi kehittää myönteistä ajattelua ja systeemejä, jotka antaisivat suojaa ilman aseellista puolustusta.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tämän päivän HäSa mielipidesivulla on kirjoitukseni, jossa kutsun talousviisaita esiin lymypaikoistaan esittelemään näkemyksiään tulevasta. Mitä maailman markkinoilla on tapahtumassa ja miten uudessa tilanteessa suuntautua. Kutsun heitä pois pörssikurssikaavojen rakentelusta tärkeämpien asioiden pariin. Saa nähdä kuuluuko kutsu.

    Tuon alkuperäisen otsikon aiheesta; sopiloitumisesta. Uutiset ovat usein liian lyhyitä ja käsittelevät vain pientä pätkää asiasta. Pienintäkään selventävää taustaa ei anneta, taustaa, joka antaisi perspektiiviä juuri luettuun uutiseen. Tämä koskee erityisesti televisiota. Lyhyellä uutispätkällä voi uutisankkuri vedättää omaa mielipidettään sanavalinnoilla, äänenpainoilla jne. Tuo vedätys menee läpi, mikäli kuulija ei ole taustasta perillä. Ajankohtaisohjelmissakin tuntuu vedätyksen makua.

    Tuo ilmiö johtuu ehkä sopuloitumisesta. Uutisillekin halutaan runsasta katsojakuntaa. Suuremman katsojamäärän myötäileminen saattaa olla huokuttavaa. Meillä oli aikoinaan ns. Reporadio. Henkilökuntakin oli valittu vedätykseen pystyvistä. Tietyllä asenteella varustetustista toimittajista.

    Kaikilla tavoilla ajatteluamme suunnataan, manipulodaan erilaisiin tarpeisiin myötämielisiksi.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sopuloitumista voidaan harjoittaa myös uutisten valinnalla tai ajoittamalla halutut uutiset heti kärkeen, kun kuulijat ovat vielä valppaita omaksumaan kuulemansa.

    Maahanmuutto ja pakolaisuutiset ovat yksi merkittävä taustoittamatta jätetty ryhmä. Muuttolikkeen lähtömaiden tilannetta hyvin harvoin tarkastellaa. Mitä merkitsevät muuton seuraukset lähtömaihin. Nuorta väestöä katoaa ja mitä koulututempia he ovat sitä suuremmaksi yleensä menetys koetaan. Sodan särkemien maiden jälleenrakennus on hankalampaa sekä työvoiman, että osaamisen kannalta.

    Olipa muuton syy mikä tahansa vaikuttaa se koko maailmantalouteen ja väestölliseen tasapainoon. Mitä muuta seuraa, siitä olisi asiantuntijoiden syytä kertoa ja uutisissa tuoda julki vaikka pätkissä. Uutisa voisi venyttää vähän pitemmiksi vaikka nipistää lähetysaikaa viihteeltä ja urheilulta, joihin meidian pääpaino näyttää siirtyneen.

    UUtiset kertovat vain hieman väritettyjä kansalaisjärjestöjen kantoja asiantuntijoina. Järjestöjen joiden olemassa ololle muuttajat ovat tarpeellisia ja ongelmamaat työllistäviä.

    Toinen silmiinpistävä uutiskohde on Israel. Maa, joka uutisten mukaan on syyllinen vastatessaan siihen kohdistettuihin hyökkäyksiin. Joka puolella vihamielisiä valtioita. Kaipaisin selvityksen kunkin uutisen kohdalla kuka syntyneen konflitkin kulloinkin aloitti. Oliko se Israel vai aloittiko sen Israelin naapuri. Rehellisyyden nimissä tuohon olisi pystyttävä.

    Ympäröivien valtioiden mielestä israelilaiset eivät oli saaneet palata entisille asuinsijoilleen. Näyttää sille ettei samat maat ota edes omia, juuri maasta lähteneitä, kansalaisiaan takaisin.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sopuloituminen on kuin yleinen mielipide, joka on muodostunut perustellusti tai perusteettomasti tai mahdollisesti myönteisyys on tietoista rakentamista. Puolueet harjoittavat sopuloitumiseen tähtääviä hankkeita. Erilaiset kannatuksen lisäämistavotteet avartavat toimintamahdollisuuksia. Eikä kaikki hankkeet politikassakaan ole kansakunnalle eduksi. Onneksi politikassa kannatuksen kesto on rajattu neljään vuoteen, jonka jälkeen se on hankittava uudelleen tai muut omivat kannatuksen omiin tarkoituksiinsa.

    Jotkut ammattikunnat ova saaneet luottamuksen joko aiheesta tai aiheetta, Luottamuksen, joka antaa turvaa vaikka väärinkäytöksille. Poliisit ja papisto ovat tyypillisä ammatteja, joihin jo ammatin perusteella luotetaan, eli on sopuloiduttu ajattelemaan yhtäläisen myönteisesti.

    Pieni juttu lehdessä kertoi kuinka kaulapannan tuottaman luottamuksen turvin pappi kavalti läheiseltään melkein satatuhatta euroa. Monet muut luottamuksen turvin tehdyt teot eivät näy tiliotteessa. Mikään ammatti ei kuitenka anna automaattisesti autuutta loppulitviikissä. Siihen on muut perusteet. Ne perusteet koskevat meitä kaikkia asemasta riippumatta.

    Eikä ole ihme kun rikolliset, esiintyessään poliiseina, onnistuvat huijauksissaan. Terve epäily ei ole luonnevikaa vaan järjenkäyttöä. Järjenkäyttöä olisi kohdistettava aina ja kaikkeen, unohtamatta kuitenkaan tervettä myönteistä ajattelua.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    On yksi piirre johon toivoisi muutosta kirkonmenoissa. Monien puolesta rukoillaan toivomalla parempaa. mutta kuitenkin unohdetaan syyt miksi kohteella menee huonosti. Sodan uhreja muistetaan, että he kestäisivät. Mutta järkevämpää olisi rukoilla muutosta niille, jotka kärsimykseen ovat syypäitä, aiheuttajia. Jumala tuskin siitä pahastuu, että toivomme Hänen puuttuvan ilmiöiden juurisyihin.

    Mutta astummeko silloin jonkun toisen uskonnon varpaille ja hienotunteisuussyistä jätämme vallitsevan tilanteen aiheuttajan rauhaan. Onko nuo käytännön tilanteet uskontojen törmäyskohtia, ja niitä pyritään välttämään.

    Tämä asia on niitä, joista on syntynyt vallitseva tapa, melkein hokema. Eikä muutoksen tarve välähdä kellekkään edes mieleen. Mennään vanhan totutun kaavan mukaan.

    Jokainen keksii varmaan tapauksia, jossa mennään hoitamaan tai lievittämään vain oireita. OJa onko niin, että ne oireita aiheuttavat tahot ovat merkittävissä asemissa, että heidän tekemisiään ei sovi arvostella, vaikka pitäisi.

  8. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sopuloituminen ilmenee myös laiskuutena ja ahneutena sekä näiden yhdistelmänä, siis pahana vaivana. Nuo kaksi asiaa ovat kuin kulkutauti. Tartuntavaara on suuri. Ainut parannuskeino on pitkä köyhtymisen poteminen, jota kuitenkin yritetään estää lääkkeellä nimeltään ahneus, joka kuitenkin on virusyhdistemän toinen osio.

    Käytännössähän tuo tauti syntyy ja sairastetaan viemällä tuotanto ahneuttaa halpamaihin, etenkin Kiinaan. Laiskuuttaan menetelmä on hyväksytty aikomuksena siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Siis koulutusta vaativiin.

    Mutta siihen kehityspisteeseen, johon meillä kului useita vuosikymmeniä, kiinalaiset suoriutuivat yhden sukupolven aikana, omaksumalla ne taidot, jotka me veimme heille valmiina ja vielä kehittivät niitä, ahkeruuttaan. Myivät meille tuotteita keräten pääomia yli oman tarpeen. Sijoittavat nyt niitä myös meille puunjalostukseen saadakseen taas itselleen raaka-aineita omaan jatkojalostukseen. Tekevät meistä torppareitaan oman hyvinvointinsa ylläpitäjiä.

    Toimitamme heille raaka-aineen ja ostamme ne jalostettuina takaisin, velaksi.

    Kaikki sai alkunsa laiskuudestamme ja ahneudestamme, eli omaisuuksista, joita hyvinvointi tuottaa ymmärtämättömissä.

    Ahneuttaan suomalaiset eivät sijoita tekeillä oleviin yrityksiin, koska niiden tuotto siirtyy muutaman vuoden päähän. Suomalaisen pitää saada valmiista yrityksestä heti kurssivoittoja ja ehkä malttavat joissain tapauksissa odottaa osinkoja. Eikähän näitä uusien firmojen osakkeita tavalliselle kansalle tarjotakaan, liian työläinä manöövereinä. Pitää saada iso potti kerralla ja kiinlaisillahan potteja piisaa ja rohkeutta. Heillä on tavotteita joten he yrittävät.

  9. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Syntyvyyden lasku on myös esimerkki mielenkiinnon suuntautumisesta helpompiin ratkaisuihin. Ihmiset kesk,ittyvät itseensä käyttäen taloutensa resussit hyvinvointiinsa, helppoon elämään, matkustamiseen. Kansalaisilla on kertynyt varallisuutta, itse hankittua ja osalle myös perittyä edelliseltä sukupolvelta, joka eli hiukan nuukemmin, säästäen. Uuusi sukupolvi saattaa kuluttaa lapsettomana, ilman perillistä, omaisuutensa elinaikanaan. Kysymys kuuluukin miksi säästää.

    Yhteiskunnan tarjoama turva takaa tulevaisuuden. Lapset eivät ole tulevaisuudenturva kuten monissa maissa ja meilläkin ennenvanhaan. Maailma on muuttunut ja seuraukset voivat olla yllättäviäkin. Kestääkö uhteiskunnan talous tuon muutoksen. Eli katoaako yhteiskunnan turva muutoksen kourissa käytännön mahdottomuutena.

    Muutos muokkaa läntisiä maita lähitulevaisuudessa, mutta ihmisillä ei ole mielenkiintoa paneutua muutoksen tuomiin ongelmiin, mukavuuttaan.

    Henkisesti vastaavia tilanteita on ollut pitkin historiaa. Hyvinvointi on tuhonnut isojakin ja voimakkaan oloisia valtakuntia. Kun kansan mieli kääntyy tiettyyn suuntaa, ei se ole korjattavissa ennen katastrooffia, eikä sen jälkeen onnistukkaan. Silloin ovat muut jo vallassa ja hyvinvoivia.

  10. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Hyvinvoinnin tuoma kielteinen kehitys voi olla yhtä peruuttamaton kuin aikoinan Persian laki. Ihmiset eivät kykene palaamaan entiseen toimeliaisuuden tahtiin. Mieli muuttuu vasta kun on myöhäistä. Uudet voimat ovat silloin remmissä.

    Talous on nimittäin pohja kaikelle toiminnalle myös puolustuksen ylläpitoon. Puolustuksen ylläpito ei ole kuitenkaan pelkkää materiaalia, vaan siihen tarvitaan myös henkistä kapasiteettiä. Ilman henkistä kapasiteettiä kaikki osatekijät yhteiskunnassa ovat levällään.

    Kansojen vaelluksella saattaa olla sellainen vaikutus, että suuri osa maailman aluesta käy heikkouden tilaan. Väestökadon takia kehittyvät maat ja muuton kohteina olevat alueet tukahtuvat menttäen kykynsä huolehtia esim. turvallisuudestaan. Luulemme noudattavamme kansainvälisiä ihmisoikeuksia, mutta olemme unohtaneet, että ihmisen perusoikeus on oikeus asia omassa maassaan ja kehittää sitä.

    Ne maat, joiden väestöpohja pysyy nykyisellään ja into kehitykseen säilyy, tulevat johtamaan jonkin aikaa maailman menoa. Ketä ne ovat voi kukin arvailla.

    Harvennan kirjoituskertoja ja jätän muille mahdollisuuden vallata tämä blogi takaisin. Eli etten olisi muiden kirjoittajien esteenä. Toivon, että blogi palaa entiseen HäSa- aikaiseen loistoonsa.

  11. avatar tapio13 sanoo:

    No eipä taida palata loistoonsa. Blogialustan pitäjä ei ole tainnut missään vaiheessa edes ajatella miksi blogi on kuollut? Sinä olet ollut kaiketi vapun jälkeen ainoa joka on kirjoittanut..
    Mikä sitten tämän tappoi? Vähän sama on ollut HäSan mielipidepalstalla, ei kovin paljoa kirjoituksia ole ollut.
    HäSan porukan pitäisi pohtia syitä ja löytää ratkaisu lukijoiden aktivomiseksi.

  12. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tapio, taidat olla oikeassa toteamuksessasi, ettei blogi palaa entiseen loistoonsa. Syitä on ehkä palstan pitäjässä, mutta myös yleisessä yhteiskunnan asioiden käsitelyyn väsähtämisessä. Kirjoittajat ovat ehkä tehneet vaikuttamisarvionsa ja todenneet vaikutusmahdollisuudet heikoiksi. Muutama päivä sitten joku kirjoitti alanurkassa, että ei ole tärkeää mitä sanoo. Tärkeää on kuka sanoo, vaikka hoopoakin. Vähällä ajattelukapasiteetilla.

    Todella HäSa mielipidepalstalla on paljon virallisia vierailijoita, luultavasti kutsukirjoittajia. Heidän mielipiteensä eivät ole kovin mielenkiintoisia, koska he edustavat jotain tahoa ja ovat vain äänitorvena. Todellinen kansan ääni on katoamassa huonosti arvostettuna. Ehkä myös valmiiksi pureskeltu ja valmiiksi naurettukin viihde on enemmän suosiossa.

    Toisaalta kirjoittajat voisivat vallata tämän areenan ja tehdä siitä mielenkiintoisen. Tuo minun yksinpuhelu on kuin Paavolaisen synkkä yksinpuhelu, joka minusta vaikutti nimensä veroiselta. Jäi sen lukeminen kesken.

    No, ei jäänyt vielä päivääkään väliin kirjoituksessani.

css.php