KÄÄNTEISTÄ AJATTELUA

Nostettakoon tavallinen kansa merkittävään asemaan yhteiskunnassamme. Käännetään ajattelua. Kääntämiselle on perusteensa. Yhteiskunnassa tuodaan aina esille uudet keksinnöt ja kaikki edelläkävijät ja merkkihenkilöt.

Kuitenkin kaiken perusta on kansan arkinen aherrus, joka luo pohjan myös niille uusille keksinnöille ynnä muulle eturivin tapahtumille.

Tavallisen kansan vaikutus on samanlainen kuin yliopistojen perustutkimus. Perustutkimuksessa ei pyritä luomaan tuotetta, vaan kaivetaan tietoja, ominaisuuksia, uutta ajattelua jne. Näiden tulosten perustalle voidaan kehitellä kaupallisia tuotteita, palveluja ym.

Tuntuu joskus sille, ettei malteta perehtyä mihin uudet keksinnöt nojaavat. Ne nojaavat perustutkimukseen ja kansan kaiken mahdollistavaan tulokselliseen toimintaan. Arkipäivän ylläpitoon. Syötävän ja asumisen hankkimiseen kaikille, myös tutkijoille ja tuotteita kehittäville keksijöille. Uudet ovat aina se jäävuoren huippu, joka useimmille on sitä näkyvää ja eteenpäin vievää toimintaa. Ajatellaampa asioita alusta alkaen. Ontolle ei ole mitään pystytty rakentamaan.

4 kommenttia artikkeliin “KÄÄNTEISTÄ AJATTELUA”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kansan arvostusta ollaan hiljakseen tajuamassa. Nyt ollaan huolissaan väestön määrästä. Ei tehdä riittävävästi uutta kansaa vanhempien sukupolvia elättämään, eli maksamaan eläkkeet. Vaikka kansan arvostus nousee, ei kuitenkaan perehdytä syihin.

    Sanotaan, että elämäntapa on muuttunut. Niin on muuttunut. Haetaan mukavuutta tässä ja nyt. Venytetään nuoruutta yhä lähemmäs 40 – 50 vuoden ikää.

    Mikä merkitys on uskonnosta luopumisella syntyvyyteen. Uskontomme on hyvin myönteinen lisääntymiselle. Uskonto loi tulevaisuutta tälle ajalle ja myös tulevalle ajalle.

    Oudot parisuhteet muuttivat ajattelua. Yhteiskunta on hyväksynyt ne valikoimiin ymmärtämätä mikä niiden vaikutus tulee olemaan.

    Kirkkokin aikaisemmalla käyttäytymisellään edisti kansan pakenemista uskonnon vaikutuksesta. Papisto viilasi oppia lyömäaseeksi kansan hallintaan. Nyt osa papistoakin on paennut kehittämäänsä omaan oppiin. Luistelu on hyvä harrasteena, mutta ei sovi kaikille elämän alueille. Syyt ja seuraukset pitäisi tuntea muutoksien suunnittelussa. Ajattelu on joko tai, yksioikoista.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Pakeneminen vallan alta on ihmiskunnalle luonteista. Kun valta tuntuu ahdistavalle yritetään siitä vaivihkaa irtautua. Meillä on koettu Venäjän olleen liian kiinnostunut päätöksenteostamme. Nojaamme nyt puolustuksessa, yhdessä Ruotsin kanssa, Amerikkaan. Siitäkin suhteesta voi tulla erilaisia kokemuksia ajan kanssa.

    Me suomalaiset olemme käyttäneet kaksi kertaa Venäjän heikkoa tilannetta hyväksemme aikailematta. Eli valmiutta oli tilaisuuden auetessa. Kekkonen taisi käyttää myös venäläisten heikkoutta hyväkseen, luonnetasolla. Hän osasi lukea puhekumppanin luonnetta realiajassa. Hän osasi käsitellä Venäjän johtajat myönteiseksi maallemme.

    Monet itsenäistymispyrkimykset, kuten Katalonia, ovat samaa juurta ajattelun tasolla. Eli pakenemista eri asteisista kuristusotteista.

    On äärimmäisen vaikea olla ihminen. Vai onko kuitenkin inhimillistä, että annamme olosuhteiden vääristää ajatteluamme, jopa teeskentelyn asteelle. Vai onko se ehkä jossain tapauksissa luonteemme ominaisuus. Käännämme asiat päälaelleen joko nurin tai oikein.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Jos noita ajatuksia ihan vain kääntelemällä kääntelee, niin tulee mieleen, että sivistystä ei ehkä olekaan. On vain edullista käyttäytymistä tietyllä tavalla. Kun tapa yleistyy, sitä kutsutaan sivistykseksi. EU:n aluella kansat ovat todenneet sotimattomuuden olevan taloudellista. Siispä ollaan niin sivistyneitä ettei sodita, vaikka tiukalle se ottaa. Jossain muualla asia nähdään toisin. Jostain syystä näyttää sotiminen olevan hyväksi. He eivät ole vielä ratkaisseet kumpi on se varsinainen olotila, sota vai rauha.

    Voiko ihmisyys johtaa oikeaan sivistykseen, eli kaikkinaisiin hyveisiin siitä horjahtamatta. Onko ihmisyys itse asiassa sivistystä. Vai onko sivistys vain tietoa, taitoa ja tapoja.

    Rauhakin on tuhovoima, ainakin luonnolle. Sota taas pyrkii tuhoamaan rakenteita. Olipa sota tai rauha ja kuinka korkea sivistys, kansa on seurausten maksaja. Kuten tuleva Suomen metsien liikahakkuu kiinalaisinvestointien raaka-aineeksi ja raaka-aineeksi heidän Kiinassa tapahtuvaan jalostustarpeeseensa. Suomen kansa tulee maksamaan päästökauppana ja EU:n määrääminä liikahakkauiden sakkoina.

    Me seuraamme sivistyneesti sivusta, kun kaikki tämä tapahtuu maamme rajojen ja lainsäädäntömahdollisuuksiemme sisäpuolella. On talouden sivistystä houkutella vierasta pääomaa, vaikka he tyhjentäisivät raaka-ainevaramme puusta ja myös ulkolaiset kaivokset kallioperästämme.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kaikkihan asioita kääntelevät. Etenkin ne joille siitä on hyötyä. Jos se tuopi myös valtaa, kääntäminen on sitä mieluisampaa. Tai jos on tarvetta olla tiettyyn suuntaa rähmällään. Tämä ominaisuus tempaistaan esille, kun on maan rajojen ulkopuolta tuleva, meitä suurempi vaatija.

    Meillä ollaan tarkkoja toteutuuko perustuslain periate, kun uusia lakeja ollaan säätämässä. Ja hyvä niin. Perustuslain mukaan korkein päätösvalta on kansan valitsemalla eduskunnalla, mutta kun kuvaan astuu EU:n tuomioistuin tai jokin muu mainitun Unionin instassi, kukaan ei vilkaise perustulain suuntaankaan. Käännetään se halventava puolemme, selkä perustuslaille. Kääntämistä on ainakin kahta lajia.

    Timo Heinonen yritti HäSa:ssa olevalla kirjoituksellaan kääntää lukijan katsetta omaan puolueeseensa. Oli melkein vastenmielistä lukea pelkkää oman poulueensa kehumista. Muut eivät olleet hallituksessa tehneet mitään, vain puolueen johtaja Petteri Orpo on johtanut koko hallitusjoukkoa oikeille urille.

    Meidän on päästävä irti moisesta höpötyksestä. Jos se olisi ollut maksettu ilmoitus, olisi sen ymmärtänyt. On suoranaista kansan ja jopa oman puolueensa ja pulueen kannattajien väärää arviointia.

    Politikka pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista. Sanan sisältö on kuitenkin halpuuttanut itsensä ja edustajansa.

    Kirjoituksen hyväkin ja asiallainen osio menee arvottomaksi. Kun samanen kirjoittaja keskustelee toisten puolueiden edustajien kanssa, muuttaa hän liukkasti tyyliään. Kyllähän tyyliä saakin vaihtaa, mutta se tulee tehdä tyylikkäästi.

    Oliko tässä arviossani tyyliä. Ainakin asiapitoisuuteen oli yritystä.

css.php