MIKSI PUOLUEET KÄYTTÄVÄT YLINTÄ PÄÄTÖSVALTAA?

Kirjoitus julkaistu HäSa Ma. 13.10.2014.

PUOLUEILLA EI OLE VALTIOELIMEN ASEMAA. Ne ovat kansalaisjärjestöjä kuten Marttaliitto tai Autoliitto. Varsinaiset ylimmät valtioelimet ovat hallitus ja eduskunta eli kansanedustuslaitos, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen toimintaa ja lainsäädäntöä kansan näkökulmasta.

Nykytilanteessa valtionhallinto on alistettu puolueiden vallan alle. Kansanedustajat joutuvat noudattamaan puoluejohdon ohjauksen niskuroimatta. Muistuttaa kesrsantti- alokas suhdetta. Kuinka äänestäjät ovat sallineet kansantalouden hoitoa haittaavan kinastelun politikan huipulle.

Hongkongissa kansalaiset protestoivat kommunistisen puolueen yksinoikeudesta asettaa ehdokkaat vaaleihin. Mitä he voittavat, jos saavat jonkun toisen puolueen sen tilalle, ehkä useamman puolueen kuten meillä.

Meillä on ongelmana, että hyvin pieni porukka määrittää, ketkä pääsevät yrittämään kansanedustajaksi. Puolueet ovat huolehtineet monopoliasemastaan ja pitävät siitä tiukasti kiinni. Imevät vielä valtion verovaroja valtansa pönkittämiseksi. Onko meillä todella vapaa demokratia?

Pieni muutos tapahtuisi, jos kansanedustaja joutuisi lain velvoittamana luovuttamaan puolueensa jäsenkirjan ja samalla sitoutuisi koko kansan edutajaksi nimensä mukaisesti. Se olisi ensimmäinen askel muutosprosessissa.

Seuraavassa askeleessa kuka tahansa voisi asettua ehdokkaaksi omassa vaalipiirissään. Esivaali seuloisi varsinaisen vaalin ehdokkaat. Vapaassa yhteiskunnassa kansanedustajat solmisivat erilaisia yhteistyökuvioita kulloisenkin asian ratkaisemiseksi. Hallitus olisi samanaikaisesti vähemmistö, että enemmistöhallitus asiasta riippuen.

Tavoitteena on purkaa puolueiden ja koko yhteiskunnan välinen eturistiriita, joka kalvaa kansantaloutta sekä uskottavan hallinnon pohjaa.

Puolueorganisaatio nykymuodossaan on liian selkeä ja suora reitti nousta vallan huipulle keskentekoisena ja väärillä avuilla sekä puoluejohdon tukemana. Näyttävät ominaisuudet auttavat nousuun, mutta niillä ei johdeta maan taloutta kestävälle pohjalle. Alkaa hirvittää kun molemmat, sekä hallitus että Uutisvuoto ovat isänmaan asialla ja samoilla menetelmillä. Pelkillä puheilla.

Hyvänä esimerkkinä on kiitelty viimeisestä Suomen ja Venäjän välisestä valtiosopimuksesta, joka tosiasiassa tehtiin Rosatomin kanssa, mutta sitä käsiteltiin vain jääviyskysymyksenä. Ja sellaisena oikeuskansleri sen hyväksyi.

Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun oikeuskansleri, laillisuuden ylinpänä valvojana, tekee polittisen päätöksen. Euroopan unioniin liityttiin perustuslain vastaisesti, mihin silloinen oikeuskansleri ei uskaltanut kanteluista huolimatta puuttua, vaan taipui politikkojen tahtoon. Laki muutettiin paljon myöhemmin liittymisen sallivaksi. Taannehtivaa lainsäädäntöä toteutettiin ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä valvontakomission määräyksestä.

Meidän tulisi olla suoria ja rehellisiä Venäjän kanssa asioidessa ja vaatia samaa toiseltakin osapuolelta. Jos alamme venkuloida, Putin katsoo Suomen hyvin sopivaksi Venäjän yhteyteen ja liittää sen itseensä. Nykymaailmassa rehellinen kansa aiheuttaa niin monia harmeja, että sen sallitaan olla itsenäinen. Anteeksi vain Krimiläiset tämä kannanotto.

Jos meillä polittisen nousun kiitoradaksi riittää kansalaispalveluksi koetun lottoarvonnan siirto kaupalliselle toimijalle ja sopimatomaan ajankohtaan ja vielä kustannuksia aiheuttavaksi, olemme menettäneet tärkeysjärjestyksen hallinnan.

Toimittaja oli nostanut erityisesti esille: PUOLUEORGANISAATIO NYKYMUODOSSAAN ON LIIAN SELKEÄ JA SUORA REITTI NOUSTA VALLAN HUIPULLE KESKENTEKOISENA.

Tehostekuvana oli Stubbin johtama valtioneuvoston yleisistunto 25. syyskuuta 2014.

2 kommenttia artikkeliin “MIKSI PUOLUEET KÄYTTÄVÄT YLINTÄ PÄÄTÖSVALTAA?”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kirjoitin tuon vanhan puoluevaltaa käsittelevän kirjoituksen malliksi kuinka ajankohtainen kysymys on edelleen, nyt kun puolueiden valtaa halutaan lisätä. On vaikea hahmottaa mitä vallan katoamisvaaraa politikot nyt näkevät tilanteessa. Ainakaan sellaista joka edellyttää vallan kasvattamista. Tarvetta olisi juuri päinvastaiselle kehitykselle kansalaisten mukaan saamiseksi ja kiinnostuksen sekä arvostuksen lisäämiseksi politikkaan ja sen parissa touhuaviin.

    Olisiko psygolokeilla käyttöä polittisen elämän tutkimisessa. Päätöksenteon analysointi voisi olla paikallaan. Mitkä vaikuttimet ohjaavan ajattelua. Tervettä tosiasiapohjaa ei tahdo löytyä. Löytyy vain erikoisia ajatusmalleja päätösten pohjaksi, todellisuudesta poikkeavia. Ehkä desipelipolitiikka osittain asiaa selittää.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Ehkä politikkaa selittävänä yhtenä asiana ovat erilaiset yleiseen käyttöön lanseeratut lausumat, kuten ”tasa-arvo ja lapsen etu sekä yhtäläiset mahdollisuudet. Nuita ilmaisuja käytetään päätöksenteon pohjana ja perusteena, jos ajattelu ei yllä muihin perusteluihin. Tämä laki kahden äidin mallista on tyypillinen esimerkki. Siinä käytettiin hyväksi ns. lapsen etua, vaikka tosiasiassa se tulee olemaan varsin suuri lapsen haitta hänen elämässään. Lapsen edulla ajettiin luonnottoman parisuhteen tarkoitusperiä. Eikä tämän asian toteamiseksi tarvita edes uskonnollista vakaumusta. Toteamus kumpuaa ihan järjen käytön perusteella. Uskonto tosin toimisi lisäetuna päätöksenteossa. Mutta sehän on pantu käyttökieltoon.

    Tietynlainen sokeutuminen leimaa päätöksentekoa. Kun poiketaan normaaliudesta, uutta rajaa ei tule vastaan vaan liukuma voi jatkua lähes loputtomiin ja ainakin niin pitkälle kun yhteiskunnan sietokyky tulee vastaan.

    Tuollaisen päätöksentekomallin voi tietenkin jalostaa talouttakin koskeviin päätöksiin. Ajetaan jonkin pienen ryhmän etua samalla ajatuksella kuin eräs äiti, kun joi lasten maidon: ”Sieltä se lapsille koituu”. Ehkä malli on jo käytössä. Ainakin tarpeettomat yritystuet kertovat omaa tarinaansa. Samoin suuret liikennehankkeet, joiden rahoittajiksi kaavaillaan sijoittajia ja jopa vieraita valtioita. Yritystoimina ja koko kansa on täysin digistynyt, ettei nähdä kuinka tärkeitä ns. normaalit asiat ovat ja mitä niiden menetys ja siirtyminen muiden käsiin merkitsee.

    Ei meillä näytä oppi menevän perille. Caruna ei ole opettanut. Kun kysymyksesä on toinen toimiala laskeutuu sokeus peittämään näköalat. Vaikka syntymässä on Carunaa vastaava tilanne. Hämeessäkin on ihan oma Elenia.

css.php