TIEDUSTELULAKI

Onko nyt lailla todellista kiirettä. Kukaan ei ole esittänyt siitä mitään kouriintuntuvaa. Perustuslaki on tarkoitettu järeäksi kansalaisten suojaksi, eikä sen säätämisjärjestystä ole heikon eikä vähän järeinpienkään perustelujen mukaan syytä ohittaa. Siitä saattaa tulla tapa. Ja perustuslaki menettää suojaavaa arvoaan.

Tiitisen lista on hyvä esimerkki salailusta. Sitä ei vieläkään ole päästetty osittainkaan tutkittavaksi saati julkisuuteen. Keiden tärkeiden politikkojen nimiä siellä onkaan. Politikkojen jotka suojelevat itseään ja niitä jotka tulisivat vyyhdin purkautuessa huonoon valoon. Jos lista on Suomessa toimineista suomalaisista vakoilijoista ja tiedonvälittäjistä, niin miksi niistä ei ole nostettu oikeujuttuja. Vain Alpo Rusia höykytettiin. Jätettiin käsitys, että hänkin oli listalla, muttei todisteet riittäneet.

Pyrittiinkö tuolla oikedenkäynnillä todistelemaan ettei listaa kannata julkistaa sen sisältämän epävarman tiedon takia. Ei kuitenkaan pure oikeudessa.

Lista on sellaiselta ajalta, jolloin polittiset suuntaukset olivat usein hyvin vastakkaisia.

Julisuuslain mukaan kaikkien suomalaisten tulisi lähettää kysely onko nimeni Tiitisen listalla. Antaisiko tuo tarpeeksi painetta listan julkistamiselle. Eli olisiko Supon helponpi julkistaa lista kuin vastata kaikille suomalaisille heidän kyselyynsä.

3 kommenttia artikkeliin “TIEDUSTELULAKI”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tiedustelulain kiireellisyydelle ei näytä olevan perusteluita, tai niitä ei haluta kansalle kertoa. Eli salaisuuksia on jo ja lisää tulee tiedustelulain mukana runsaasti. Nykynen hallitus on ollut kaikissa lakihommissaan kiireen kourissa ja jälki on näkynyt heikkoina ja ajattelemattomina toimina. Lainsäädökset saattavat parhaimmillaan olla vuosikymmeniä voimassa, siis huonokin laki. Eli säädännässä kannattaa olla huolellinen, ajan kanssa.

    Lain esittelyssä eilen lähes kaikki puhuivat lain tarpeellisuuden yhteydessä Venäjästä, mutta kukaan ei tainnut Venäjää nimeltä mainita. Jotkut asiat ovat tietenkin itsestäänselvyyksiä ja kaikille suomalaisille päivänselviä. Liekö sitten Åålannin sodan kukaan muu meille yrittänyt tunkeutua. Saksalaisilla taisi olla lupa 1918 ja jatkosodan aikana tuuppautua kylään. Jatkosodan loppuvaiheessa Englannin sodanjulistus taisi jäädä pelkäksi julistukseksi, joksi se oli tarkoitettukin. Olisivat saaneet tulla valvontakomissioon ja rauhanneuvotteluun mukaan Venäjälle vastapainoksi, kun siihen olivat kerran hankkineet edelletyksetkin. Tuon sodanjulistuksen.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Puhutaan muuttuneesta toimintaympäristöstä. Todellakin muuttunut. Meitä ympäröi epävakaat alueet tai suoranainen sota. Muutos on todella suuri menneisiin vuosiin verrattuna. Meillä on keskuudessamme sotien tuottamaa ongelmaa aiheuttaen meille turvattomuutta. Ympäristössä olevilla alueilla on kokonaisajattelu muuttunut. Epävakaat olot eivät ole ainut liikkuvuuden syy. Ihmiset hakeutuvat valmiiseen pöytään samoin meidän omienkin kansalaisten ajattelu on muuttunut.

    Tiedustelulla on todella laaja tontti hoidettavana ja tulee imemään talouden voimavaroja eli verovaroja. Eikä siinä ihmisten laajasta seurannasta vältytä. Suuntausten yhtälö ei oikein toimi. Velkainen valtiontalous ei kestä uusia menoja. Uutta velkaa tulee jatkuvasti. Tilanne ei tunnu huolettavan ketään. Valtionvelka nähdään toisarvoiseksi. Kait sen joku tulee hoitamaan joskus, näyttää olevan ajattelun ydin.

    Lopettaisiko ylisuuri velkataakka pahimman sotainnon lähialueeltamme. Olisiko velalla sellainen suinaus.

  3. Tässäpä vaan on sellainen mahdollisuus, että taviskansalainen joutuu jälleen tiedusteltavaksi ja tiettyjä tahoja ei sitten koskaan.

    Siis vähäsen samaan tyyliin kuin tuo harmaatalousjuttu. Herrat ne vaan porskuttaa osakesalkkuineen ja vakuutuskuorineen hämärähommissa ja jos taviskansalainen kerää pulloja puistossa, niin verottaja lähettää mätkyt, kun on tienannut pimeetä rahaa..

css.php