FINLANDIA(NOBELISTI) VAI VOITTAJA

Olikohan Hurme selvillä mikä äjähti hänellä päähän. Kyseessä oli vain finlandia palkinto. Joku toinen finlandia aiheuttaa olotilan, jossa velatkin muuttuu saataviksi. No itse kullakin on omaksumansa rooli, jota on noudatettava koko ikänsä ettei menetä kasvojaan. Näyttelijöille hypääminen roolista toiseen sallitaan. Mutta kirjailija joutuu pysymään koko ikänsä samassa roolissa ja se saattaa olla pitkäkin aika. Tuuri, Päätalo ym.

Onhan meillä syntymässä saatuja vakio-ominaisuuksia, jotka seuraa mukana kuin varjo. Mitä enemmän sinua valaistaan sitä paremmin varjo näkyy kanssakulkijoille. Omaksutussa roolissa on sama ilmiö.

Jalustalle nostaminen, jota finlandia-palkintokin on, saattaa muuttaa tai ainakin lisätä folyymiä ominaisuuksiin tai rooliin. Jos vielä saa jonkin ränikän rintapieleensä, meno saattaa karata kässistä. Tai nousta monta oktaavia ylemmäs. Lisäksi kantaa kauas.

Mitä enemmän ihailijoita sitä enemmän aktiivisuutta.

Kaikki esiintyjät tarvitsevat yleisönsä, jotka taputtavat samassa tahdissa kuten Pohjois-Koreassa. Kukapa uskaltaa olla taputtamatta Suomessakaan virallistetun huomionosoituksen saaneelle. Huomionosoitusta ihaillessaan ja kehuessaan tuntee itsekin saaneensa ylennyksen. Aivan normaalia ihmisen käyttäytymistä.

Tulipahan analysoitua koko ihmiskunnan tapoja. Ei meistä kukaan ole niistä vapaa.

7 kommenttia artikkeliin “FINLANDIA(NOBELISTI) VAI VOITTAJA”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kummallinen asia tuo sivistys. Tiedämmekö itsekän mitä se on. Onko se hyvää käytöstä, tietoisuutta hyvistä tavoista ja toisten kunnioittamista. Onko sillä tekemistä kulttuurin kanssa ja mitä on kulttuuri, kun siitä tuntuu olevan moninaista käsitystä. Alistaminenkin on jossainpäin kulttuuria ja melko laajalla alueella olennainen osa sitä. Onhan sitä meilläkin. Kansanedustajatkin ovat alistettu puoluejohdolle.

    Millä kielellä kulttuuria ja sivistystä voi tuoda julki. Kasvattaako jokin erityinen kieli tai jollakin kielellä puhuminen etumatkaa muilla kielillä puhuviin. Vaikka he puhuisivat tasan samoja asioita. Näissä sitä on oppineilla pohtimista ja sivistyneillä puntaroimista. Onko jollekin ammattikunnalla etuoikeus loukata sivistyksen nimissä muita. Varsinkin niitä, jotka eivät ole puhujan kanssa samaa mieltä.

    Silloin kun pääsee hetkellisestikin kansakunnan kaapin päälle, näytille, saattaa tulla halu pyrkiä käyttämään tilaisuutta hyväksi. Vaikka tarve ja mahdollisuus olisi toimia toisinpäin. Ja jopa fiksua.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Jotkut kulttuurit pystyvät pitämään omasta kielestään kiinni, vaikka kielen käyttäjiä olisi vain kourallinen. Saamelaiset ovat hyvä esimerkki. Ovat saaneet omalla kielellään uutiset yleen., vaikakin vasta venäjän kielisten jälkeen. Tuo pieni kielivähemmistö jakautuu vielä osiin, mikä tuo vielä erityistä ansiokkuutta.

    Me suomalaiset olemme siirtymässä englannin kielen käyttäjiksi. Ja juuri uutisissa kerrottiin lukutaitomme putoamista kansainvälisessä verrailussa entistä alemmaksi, pois kärkisijalta. Lukutaitoon vaikuttaa oman kielen köyhtyminen. Olemme muukalaisia omalle kielellemme. Jos ei tunne sanoja, lukutaitokin vaikeutuu. Kännyköiden teksti myös köyhdyttää ilmaisua ja elävän tekstin ymmärtämistä lukemistapahtumassa kuten myös keskustelussa.

    Kansakunnan itsenäisyys tarkoittaa ehdottomasti omaa kieltä. Mutta myös maantieteellistä asemaa rajoineen. Sekä omaa hallintoa itsenäisine päätöksineen. Näistähän olemme luopuneet. Suomessa keskustellaan jatkuvasti mitä seuraavana siirretään muiden päätettäviksi perustellen saavamme olla mukana päättävissä pöydissä. Itsepetoksella ei aina ole mitään rajaa.

    Kysymys kuuluu kuka tai ketkä tarvitsevat asioittemme päätäntäoikeutta. Nyt pitäisi huomata, että yhteistyö kansakuntien välillä on ihan muuta kuin päätösvallan luovuttamista. Päätösvaltaamme tulee käyttämään Saksa – Ranska akseli ja käyttää jo. Nuo kaksi itsenäistä valtiota keskustelevat keskenään tulevista päätöksistä ja suuntaviivoista. Näitä suuntaviisoja meidänkin hallinto menee sitten kuulemaan. Saksa ja Ranska voivat muodollisesti luovuttaa päätösvaltaansa, koska he kuitenkin tosiasiassa johtavat yhteisöämme. Komissio ja ministerineuvosto ja niiden puheenjohtajat eivät johda EU:ta, vaikka niin ehkä kuvittelevat. He ovat vain työvälineitä. Kuten myös parlamentti. Ja itse asiassa Euroopan keskuspankki toteuttaa omilla päätöksillään jatkuvaa keskittymistä ja vallan käytön lisääntymistä yksittäisten maiden kustannuksella. Rahaliitolla viedään viimeinenkin päätäntäoikeus jäsenvaltioilta. Tyhjätaskut eivät päätä.

    Tuo yhteenliittymä tulee olemaan seuraava Euroopan yhtenäisyyttä ja rauhaa uhkaava tekijä. Ehkä heräämme kun valta kokonaisuudessaan on menetetty.

    Toivottavasti blogissa on sen verran elämää, että yksi lukija käy tämän tekstin läpi.

  3. Joo toi saamenkieli on aika mukavaa, sillä nimittäin saapi akkiä kavereita tuntemattomistakin tuolla pohjoisissa, eivät niin lantalaisena piä kun menee vanhoille ukoille puhumhan niien omalla kielellä.
    Puhuminen jotenkin onnistuu, mutta kurjoituksen kanssa on vähän niin ja näin. Mutta siihen sen kirjoitustaidon hankkimisesta voisikin todeta että: Leago bággu, jos ii hálit?

    Mutta nyt jätkä lähtee maate, joten

    Buorre idja!

  4. Joskus vaan olen huomannut että päättäjillä jotka päättävät suomen alkuperäiskielien asemasta, on jotenkin…. niin kuinka sen sanoisi. No sanon sen näin tuolla kolmannella kotimaisella kielellä:
    Ášši lea ortnegis, muhto ortnet lea jávkan !

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Täytyy vastata Kuningasjätkälle tuosta viimeisestä lauseesta, että hyvin sanottu. Vaikka en siitä kielitaidottomana mitään ymmärtänytkään. Murteilla puhumisessa on sama juttu. Vähän yksinkertaisina murteella puhujia pidetään. Vaikka murteet rikastuttavat ilmaisua ja voivat samalla saattaa vaikeankin asian ymmärrettävään muotoon.

  6. Ášši lea ortnegis, muhto ortnet lea jávkan !
    On kirjoitettua saamen kieltä, ja tarkoittaa suomeksi jotakuinkin :

    Homma hanskassa, mutta hanskat hukassa!

    Buorre idja! = Hyvää Yötä.

    Leago bággu, jos ii hálit? = Onko pakko jos ei halua?

    Saamen kieli olis ihan oikeasti paljon mukavampaa opiskeltavaa kuin esim Pakkoruåtsi
    Saamen kieli on aika värikäs kieli niinkuin on moninpaikoin suomen kielikin

    Mutta ruotsi se on aika väritöntä.. vai mitä mieltä tästä; Va kostar hauki en kilo? tai jotenkin sinnepäin.
    ””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””’
    Jos esimerkiksi runoilet kuiskaten korvaan kauniille ja ihanalle naiselle, sopivalla hetkellä:

    Ráhkistan du eambo go ovttage eará.
    Don leat dego vilges balva beaivvadagas
    Čábbaseamos guovssahasat maid lean oaidnán.

    Saatat saada suukon palkaksesi jopa useampiakin..
    ***********************************

    Että sikäli

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Onhan se uhkarohkeata, jos ilmoittaa olevansa samaa mieltä vaikkei ymmärtänytkään mitä toinen kirjoitti. Tai olisiko se luottamuksen osoitus puhujaa kohtaan.

    Ihan kaunista tekstiä tuo saame. Heittomerkit ja kaikki kuten ranskan kielessä. Tankki täyteen ohjelmassa oli Vilen heittomerkillä kantajalleen arvokas.

    Saamelaiset on oman kielensä ansainnut. He kun pitivät tätä kolkkaa asuttuna ennen meitä. Olisiko heidän kielensä säilynyt, jos olisivat jääneet meidän sekaan asumaan. Jokainen haluaa pitää asuinalueensa omanaan ja määräysvallassaan. Se on kansojen oikeus.

Jätä kommentti

css.php