EU JA JÄSENVALTIOT EIVÄT OLE TAJUNNEET MILLAISEN KEINOTTELU-UNIONIN HE PYSTYTTIVÄT.

Nyt on ihan Nobelin taloustieteen palkinnolla vahvistettu se vanha totuus; kuinka vähällä järjellä ja tietämyksellä asioita ratkaistaan. Eikä tutkimuksen tulos rajoitu vain talouteen liittyviin ratkaisuihin.

Nyt puhutaan kuplataloudesta. Kai kaikki muistavat, että EU on talousyhteisö, ainakin alkujaan. Eli voiko EU olla talouskuplan ulkopuolella vai onko se itse talouskupla.

Olen aikaisemminkin kirjoitellut kuinka länsimaissa talous pyörii ns. humpuukin varassa. Eli hyvin suuri osa väestöstä ei tee tuottavaa työtä, mutta ansaitsevat rutkasti enemmän kuin oikean työn tekijät. Kukaan ei tunnu kantavan tilanteesta huolta, tai eivät ole sitä havainneet, eivät edes EU:n johdossa olevat. Ovat vain tyytyväisiä kun rahaa liikkuu jopa tukkuerissä.

Markkinatalous on vedetty jo äärirajoille. Kaikki pyrkivät hyötymään nopeista voitoista, joka synnyttää keinotekoista varallisuutta. Varallisuutta, jonka arvoa voidaan vedättää ylöspäin, yli EKP: n väljän rahan aiheuttamasta arvokuplasta. Arvoihin voidaan näin saada ns. tuplakupla. Pankit markkinoivat sijoitustuotteita vähäisenkin rahoitusomaisuuden omistajille rahastojen muodossa. Saaden näin kaikki kuplan tarveaineet liikkeelle.

Pankkien toiminta muokkaa ihmisten ajattelua työstä sijoittamissen. Eli hamuamaan helppoa rahaa, joka johtaa käyttäytymisen muutoksiin ja irrottaa todellisuudesta.

2 kommenttia artikkeliin “EU JA JÄSENVALTIOT EIVÄT OLE TAJUNNEET MILLAISEN KEINOTTELU-UNIONIN HE PYSTYTTIVÄT.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    ONKO FIRMAT KEINOTTELIJOIDEN PELIVÄLINEITÄ.

    Firman arvoa voi nostaa monella tavalla. Nopeita voittoja tavoiteltaessa ei ole väliä millä firman luvut saadaan näyttämään hyviltä. Nopein tapa on luultavasti henkilöstön määrän vähentäminen, jolloin tuloskunto näyttää paremmalle.

    Toinen keino, joka firman asiakaskunnalle saattaa tuottaa yllätyksiä, on heikentää tuotteiden laatua tai siirtää tuotantoa samalla halpamaihin. Näin saadaan osakkeiden arvoa nostettua ja pikaista myyntivoittoa.

    Sijoittajan tehtävä on vain ja ainoastaan tuotto. Yritys ei ole tärkeällä sijalla. Suuretkin suomalaiset firmat ovat erehtyneet hankkimaan heikkoja kohteita, joiden elvyttäminen on todettu kalliiksi ja vaikeaksi ja kärsitty kiltisti tappiot. Voi olla vaikea huomata milloin firma on ns. koverrettu. Mikäli firmalla on tunnettavuutta, sen kovertaminen on tuottoisanpaa.

    Tämä on yksi muoto tuottaa kuplataloutta.

    Suuret Eurooppalaiset autofirmat tavoittelivat vahvenpaa asemaa markkinoilla, eli markkinaosuutta ja huijasivat päästöissä, säästäen samalla valmistus ja kehittämiskustannuksia. Kävivätkö jotkut samalla kauppa näiden firmojen osakkeilla ei ole tiedossani. Tilaisuus osakkeiden myyntiin oli hyvä ennen paljastumista.

    Talousunionimme EU on rakennettu niin, että se mahdollistaa ja vaatii jatkuvasti kasvavaa tuotantoa ja tuottavuutta, jolloin sorrutaan oikopolkuihin.

    Itse asiassa maailmassa on menossa alueiden välinen talouskilpailu (Aasia, Amerikka, Eurooppa, Venäjäkin jne), vaikka sitä ei myönnetäkään tai onko edes oikein huomattu. Kysymys kuuluu; missä on kehityksen päätepiste ja kuinka nopeasti se on saavutettava. Pelkästään firmat ei kilpaile. Eli kilpailu on monikerroksista. Talouskilpailu lisäksi alueet kilpailevat sotilasmahdista.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tämän päivän verotiedot todistavat, ettei kukaan voi työllään ansaita uutisissa kerrottuja summia. Nämä parhaiten ansaitsevat keräävät pienituloisilta pelaajilta heidän tavallisella palkalla tienaamistaan rahoista, tai sosiaaliturvan pelipanoksista.

    Onko näiden pelinkehittäjien toiminta ihmiskunnalla ja maailmalle hyödyllistä vai ovatko he loisia, jotka elävät ihmisyhteisön tuottamasta hyödystä.

    Nämä asiat askarruttavat. Mikä on oikein ja mikä väärin. Ja mikä kohtuuton.

css.php