MEILLÄ ON KUNNIA OLLA SUURSIJOITTAJIEN, EKP:N, PANKKIEN JA HALLITUSTEN KANSSA SAMAA TALOUSKUPLAA, MAKSAJANA.

SAATTAA OLLA TOTTAKIN.

Meidän järjestelmämme tuottaa sekä luottaa jatkuvaan arvonnousuun. Keskuspankki, siis EKP, syöttää uutta rahaa järjestelmään. Sen yksi tehtävä on pitää resussit tasapainossa. Nyt pienen inflaation vallitessa EKP on tunkenut makkinoille rahaa työntääkseen inflaatiota liikkeelle. Sijoittaminenhan perustuu melkein yksinomaan arvonnousulle. Osingot näyttelevät vain pientä hetkellistä osaa kevättalvella. Arvonnousussa ei ole väliä noususta hyötyville onko se peräisin inflaatiosta vai todellisesta menestyksekkäästä toiminnasta ja tuottavuudesta vai kuplasta.

Järjestelmään kuuluu, että EKP suuntaa ostot kansallisten kekuspankkien kautta ja riski jää meillä Suomen Pankille. Kun ostot tapahtuvat jälkimarkkinoilta, raha ohjautuu pankkeihin. Väljyys rahamarkkinoilla antaa pankeille mahdollisuuden operoida myös omaan pussiin. Järjestelmä on valvonnan näkökulmasta liian iso hallittavaksi. Pankit kilpailuttavat valtioita omien etujensa ajamiseksi. Ne heiluttavat jo hallituksia.

Vuoden 2008 lama lähti liikkelle amerikkalaisen Lehman Brothers-pankin kaatumisesta. Koko laman synty perustui laajamittaiseen valehteluun. Niitä taloudellisia arvoja ei ollut olemassakaan, joita tietämättömille sijoittajille myytiin kovien tuottojen toivossa kaikille. Rahaa oli itse asiassa liikaa markkinoilla verrattuna realitalouteen.

Yhteiskunnassa ollaan täysin tietoisia tilanteesta, mutta harmaa tai epämääräinen talous katsotaan niin merkittäväksi osaksi kansantaloutta myös Suomessa.Yritetään pitää vain jonkinlaista hyväksyttävissä olevaa tasapainoa yllä. Kaikissa yhteiskunnissa se ei onnistu ja valvonnan heikentyessä kaikki yhteiskunnat ovat ryöstäytymiselle alttiita, myös Suomi.

Valtavien rahamäärien puskeminen markkinoille on aina iso riski. Riski kuinka sitä tullaan käyttämään. Siinä tarvittaisiin sitä entistä sielutiedettä eli ymmärtämistä millainen ja minkä tyyppinen hyödyntämisajatus rahan saaneilla on. Sijoitetaanko raha investointeihin, vai pannaanko se markkinoille muuten poikimaan ilman realista vaikuttavuutta.

Oikean arvonnousun ehdoton edellytys on talouden kasvu. Kasvun mahdollisuus takaa näkymät arvonnousulle ja innostaa sijoittamaan investointeihin. 2008 arvonnousut tehtiin keinotekoisesti. Koskaan ei voi varmuudella tietää kuinka talouselämä toimii. EKP joutuu turvautumaan olettamiin ja entisiin kokemuksiin ilman varmaa tietoa. Onko sillä mitään merkitystä vaikka ostot suuntautuvat valtioiden lainoihin. Voi lisätä vain valtioiden velkaantumisherkkyyttä.

Kansainväliset firmat etsivät uusia toimialoja. Mieluummin sellaisia joilla on varmamaksaja. Mieluummin valtio, budjettivaroillaan. Hallitukset näyttävät olevan taipuvaisia mukautumaan kehitykseen lyhyen aikavälin hyötyjä tavoitellen. Nämä ovat pankkienkin kannalta varmoja kohteita.

Kasvu aiheuttaa saastetta, jonka torjuminen tuo lisämahdollisuuksia bisnekseen. Eli ilmansonmuutos on taloutta piristävä kasvutekijä.

Ihmiskunnalla on jo varma tieto tämän taloudellisen toimintakulttuurin rajallisuudesta. Mutta kun koko ihmiskunnan historia on perustunut tälle ideologialle, meillä ei ole vaihtoehtoja tai ihmismieli ei niihin taivu.

Me elämme ihmiskunnan parasta-aikaa, mutta tietoisuus tulevasta heittää sille pahan varjon. Ihmiset valmistautuvat tulevaan keräämällä resusseja hallintaansa, mutta samalla joduttavat muutosta.

Väitän ettei nyky-yhteiskunnat elä ja toimi todellisuudessa. Ei EKP eikä kansainvälisiä kauppasopimuksien laatijat kuin muutkaan. Osataan vain vauhdin jatkuva kiihdyttäminen.

Talous muuttuu jatkuvasti yhä pääomavaltaisemmaksi ja se ajatus ohjaa EKP:n päätöksentekoa, riskillä.

Väittämiäni saa vapaasti kumota tai täydentää näkemyksensä mukaan.

10 kommenttia artikkeliin “MEILLÄ ON KUNNIA OLLA SUURSIJOITTAJIEN, EKP:N, PANKKIEN JA HALLITUSTEN KANSSA SAMAA TALOUSKUPLAA, MAKSAJANA.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Se valtava rahamäärä, jonka EKP pumppaa markkinoille pitäisi aiheuttaa ainakin inflaation nousun. Inflaation, jota ennen pidettiin pahana, mutta nyt tavoiteltavana rahamarkkinailmiönä. Hallitseeko kukaan nykyisen muotoisia ilmiöitä, kun keskuspankkikin toimii poikkeuksellisesti, valtiolainojen kimpussa. Onko maailma käytökseltään arvaamaton ja vaikutuskeinot hakusessa.

    Eri päättäjien ajatuksia voi olla vaikea lukea ja tavotteisiin hakeudutaan uusia reittejä. Keksitään uusia tapoja liikutella rahaa ja ansaita nopeilla liikkeillä. Perinteisellä tietotaidolla voi kokea yllätyksiä.

    Markkinat ovat muuttuneet. Nykyisin kun otat vakuutuksen, joudut putkeen, jossa sinua viedään asiakkuudesta toiseen. Sama taho hoitaa terveyttäsi, huolehtii liikkumisestasi ja turvaa oikeudenkäyntikulut potilasvahingon sattuessa. Seuraat vain kun vakuutusyhtiö käy itseään vastaan oikeutta yhtiön omilla varoilla. Valta omista asioistamme on kaventunut. Voit valita eri putkien välillä.

    Yhteiskunnassa vastuunjako eri toimijoiden välillä on hämärtynyt. Valtiot, EKP, pankit, muut sijoittajat ja politikot sekä Unioni sotkeutuvat yli omien toimialojensa toistensa asioihin. Rahaa tuntuu riittävän, mutta vaikuttavat toimet jäävät tekemättä. Valtioiden velat jatkavat kasvuaan. Eikä se tunnu huolettavan kansalaisiakaan.

  2. avatar ekku sanoo:

    Tervehdys Eero!
    Jätit huomiotta allaolevan jonka edelliseen blokiisi lähetin. Toivottavasti luet nyt tämän tai sitten kirjoitat taas uuden avauksen!
    t erkki strömberg
    ”31.7.2017 10:08

    Olen kanssasi samaa mieltä Eero!

    Blokisteja on kahta kastia, niitä jotka sallivat kommentoinnin ilman rekisteröitymistä, joita on suurin osa sellaisista jotka ainoastaan kommentoivat ja eivät ole tehneet kirjautumista koskaan, osanneet tehdä tai eivät viitsi moista vaivaa nähdä.
    Sitten on Sinunlaisiasi jotka väittävät kommentoinnin olevan vapaata mutta palstallesi ei pääse kommentoimaan jos ei ole kirjautunut sisään.
    Ymmärrätköhän tämän nyt Eero?
    Voit tietysti jatkaa yksipuheluasi ja ihmetellä miksi palstaasi ei kommentpoida kuten muita.
    Olen tätä yrittänyt aiemminkin Sinulle opastaa.
    Jos kaipaat tarkempaa opastusta ota yhteyttä Hä-San toimitukseen, siellä on henkilö jonka toimenkuvaan kuuluu blokistien opastus. Siellä on ”rautalankaa” iso kerä!
    Moiti sitten muita kuhan olet oman kohtasi korjannut.
    terv Erkki Strömberg

    ps. Jos viimeisi kommentoitu olisi alimpana ennen avointa kommenttilaatikkoa se auttaa saanmaan kommentteja, nythän joutuu koko viestiketjun rullaamaan jos aikoo kommentoida ja sitten jos haluaan tarkistaa vielä edellisen kommentin rullaa taas ylös ja sitten alas. Pienet asiat mutta niistä huomaa kuka ottaa muutkin huomioon ja kuka vaan haluaa yksin jorista! Nämä ovat asetuskysymyksia joita vaan Sinä itse voit tehdä blokiisi jos tahdot.
    Enää en emänpi rupea Sinua neuvomaan mutten enää viitsi kirjautua vain ja ainoastaan blokisi tähden, muuthan antavat kommentoida kirjautumati, jotta turhaan odotat kommentiani.

    ps2 Ponjakirjoituksen tarkoitushan on herättää keskustelu aiheesta!”

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tervehdys Ekku. Totta, jäi vastaamatta eilen. Etsin asetuksista ehdottamaasi muutosmahdollisuutta. Täytynee mennä ehdottamiasi rautalankakimppujen tykö ja pyytää sitä valmiiksi väännettyä mallia. Tosin ne mainitsemasi hankaluudet ovat pieniä, kun muutamia kommentointia helpottavia muutoksia sain jo aikaisemmin tehtyä.

    Ohjelmissa ja asetuksissa olisi paljon kehittämisen tarvetta, käyttäjäystävällisenpään suuntaan. Kaikilla ei ole tekniikka tärkeä muuten kuin käytäntöä helpottavana välineenä. Blogissakin tärkeintä on saada mielipiteet esille ja vaihdantaan. Ohjelmoijien tehtävä on joustavoittaa käyttöä eikä esitellä omaa viisauttaan monismutkaisilla järjestelmillä.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Joutuu kaiken aikaa arvioimaan missä ollaan menossa, ennen kuin uudet käytännöt ja menetelmät selviävät ja niiden vaikuttavuudet tulevat kaikille tutuiksi. Varsinkin pankit ja vakuutuslaitokset ovat olleet mestareita ideoimaan uusia tuotteita ja menetelmiä omaksi ansainnakseen. Aina on uutta hahmotettavaa. Luulen, että päättäjätkin tekevät päätöksiä tietämättä seurauksista, mutta pakkohan niitä on tehdä. Äkkinäisen ei pitäisi johdannaisiin sortua, vaikka kuinka hienolta tuntuisi niitä kokeilla.

    Ehkä EKP:kin jakaa rahaa epäsuorasti valtioille pitääkseen niiden rahoituksen eli velanottomahdollisuuden turvattuna. Tarkoituksenaan pitää EU kansalaiset tyytyväisinä, koska kansa ei pysty valtiontaloutta pystyssä pitämään. Meitä holhoava lainsäädäntö kulkee paljon edellä tulonmuodostiksen. Se on kuitenkin polittisen pinnallapysymisen kulmakivi ja demokratian heikkous. Talouden pohja ei ole missään tapauksessa kestävä.

    Politikan tehtävä olisi tarjota äänestäjille todellisia vaihtoehtoja valittavaksi, mutta kun niitä ei ole, vaihtoehdoksi jää vain puolueiden kannatukseen tähtäävät tekijät.

    Äänestäjät eivät voi äänestää esimerkiksi asiantuntijoiden ajatusten mukaan. Ehdokkaiksi ovat oikeutetut vain politikot puolueiden kautta. Muut mahdollisuudet ovat käytännön ulkopuolella.

    Kuten edellisessä kommentissani totesin, kuluttajien asemakin on muuttunut. Meistä tiedetään lähes kaikki. Meitä voidaan täsmäpommittaa mainoksilla ja paketoida tuotteet kimpuiksi. Kysymys kuuluu mihin osaan voimme itse vaikuttaa. Kauppa tietää raha-asiamme ja pankilla on pitkä palveluketju kuljettavaksemme ja paljonko rahaa on siihen käytettävissä itse kullakin. Helppoa eikö totta.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Uutise kertoivat juuri ravintoloiden alkoholiveron laskuaikeista, mikäli korvaava korotus tai kertymä saadaan jostain muusta kohteesta.

    Olisiko hyvä korotuskohde ruuan arvonlisävero tai yleinen tuloveron korotus. Tai voisko menetyksen korvata kiinteistöverolla vai sähköverolla. Auton polttoaineverokin voisi olla tarjolla. Vai korotetaankon muita autoveroja ja käyttömaksuja vai käyttövoimaveroa (dieselvero)

    Yritetäänkö veronalennuksella hillitä ravintoloiden verovälttely. Jos näin on silloin kannattaisi laskea kaikkien muidenkin veroja. Silloin veronkierron tuoma tulonmuodostus pienenee, mutta siitä taas voisi kärsiä esim matkailuelinkeino. Miksiköhän juuri se?

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Tämänaamuisessa maakuntalehden pääkirjoituksessa ihmeteltiin kun mitkään uutiset tai polittiset päätökset eivät juuri hetkauta osakekursseja. Olemattomat korotkaan eivät saata inflaatiota vauhtiin, mutta vievät kuitenkin pörssikusseja hiljalleen ylöspäin. Pääkirjoutus ei tuonutkaan uutta valoa kysymykseen.

    Talouden komponentit eivät ole entisellään. Se kuitenkin tiedetään, että rahavirta kulkee tavallisesta väestöstä poispäin ja näyttää laumouttuvan kaltaistensa joukkoon. Suuret yritykset kasvavat vauhdilla. Suuret sijoittajat samoin vaurastuvat. Uusia maita nousee talouden vetureiksi ja valloittavat uusia nousevia raaka-aineita käyttöönsä. Vahvistavat uskottavuuttaan jatkuvasti kehittyvillä armeijoilla, joihin heillä on vaurautta kauaskantoisten ratkaisujen ansiosta.

    Ne, joilla on maailman raaka-aineet määräysvallassaan voivat kehittää myös teollisuuttaan yhä kannattavammaksi. Suomi on siitä hyvä esimerkki, joka luovuttaa hetkellisen hyödyn huumassa sen mitä meillä on ennen pidetty talouden selkärankana. Hallituksella on ilmeisesti kiire näyttää onnistumistaan talouden kohentamisessa, kun pitäisi katsoa kymmenien ja jopa sadan vuoden päähän.

    Jos seuraa talouspolitikan onnistumista pelkkien pörssikurssien valossa, saa vääriä singnaaleja päätöstensä pohjaksi tai jo tehtyjen päätösten kehumisten perusteluksi.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Nyt kun selvät oireet ovat tulleet esille, ymmärretään, että olemme pääomittaneet Kiinan valtion ja etenkin Kiinan yritykset teettämällä ja ostamalla valtaosan kulutustuotteistamme heiltä. Veimme heille kehittyneet tuotantolaitokset ja opetimme valmiin tietotaidon. Nopeuttaen heidän taloudellisen nousunsa murto osassa siitä ajasta mitä heillä olisi kulunut omaehtoisesti kehittyen.

    Osaammeko me enää muuta tehdä kuin lähettää heille uusia tilauksia tarvitsemistamme tuotteista. Se on mukavaa ja helppoa kun EKP puskee ostoihin tarvittavaa rahaa ehtymättömästä kaivosta. Eli tietokoneen uumenista. Ei siihen tarvitse edes setelipainoa käynnistää.

    Sekä valtiot, että EU-kansalaiset velkaantuvat. Sehän on vain pieni harmillinen sivujuonne.

  8. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kolmen maan pääministerit, Suomen, Hollannin ja Tanskan kehuskelivat maakuntalehden mielipidesivulla EU:n saavutuksia. Vapaa liikkuvuus, varsinkin yritysten ja pääomien, näyttää heidän mielestään olevan menestystekijä.

    Pääomien vapaata liikuttelua etenkin ruotsalaiset sijoittajat ovat hyödyntäneet ja maksattavat meillä sijoituksensa nopeassa tahdissa. Lisää sijoituksia on luvassa, jahka meidän lakimuutoksemme valmistuvat ja tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ennätyskatteille. Ruotsalainen sijoitusyhtiö osti UPM:ltä 7000 hehtaaria metsää hiljakkoin. Ulkopuoliset varailevat erilaisilla operaatioilla puuvarantoamme omiin tarkoituksiinsa.

    Anteliaisuutemme sijoitusmarkkinoille on vetovoimatekijä kuin tietyt asiat muuttoliikkeelle. Hyvät mahdollisuudet vetävät aina puoleensa. Entäs, jos ne tarjottaisiin ainoastaan suomalaisille. Kohta ne myytäisiin ulkomaille.

    IIsakki Kiemunki kaipasi samalla aukeamalla Hämeenlinnaan elämyksiä, myös vetovoimatekijöiksi. Elämykset ovat hyvin lyhytikäisiä. Tuo toive kertoo kuitenkin kuinka vaikeaa nykyisin on tarttua ja keksiä ns. tolkkuja yrityksiä ja toimintoja. Kaikesta halutaan selviytyä kepeästi ja tulokset nopeasti. Yrittämiset näyttävät perustuvan vapaa-aikaan. Sehän on yleisenä suuntauksena aivan kestämätön. Vapaa-ajan mahdollisuudet tuotetaan oikeen suunatulla tarvittavalla toiminnalla. Juuri sen oikean toiminnan määrittely on vaikea, mutta se kannattaisi edes yrittää.

    Me olemme taipuvaisia suuntautumaan ”kahvilakulttuuriin”. Istuskelemaan ja nautiskelemaan. Keskittymään vain itseemme, vaikka se voi näyttää ulospäinsuuntautuvalle elämänmuodolle..

    Goodmania Iisakki kehui vatovoimaiseksi. Goodmanin suunnittelussa on onnistuttu hyvin. Yleisten tilojen, aulojen, portaiden sekä liiketilojen sijoitusrytmillä on kokonaisuus saatu mielenkiintoiseksi ja viihtyisäksi. Yltääkö kaupankäynti viihtyvyyden tasolle, tietävät vain yrittäjät. Vetääkö viihtyvyys väärää väkeä – oleskelijoita, jolloin kaupankäynti kärsii. Tarjoaa se ainakin hyvät mahdollisuudet sisäliikuntaan.

  9. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Timo Heinonen taas kirjoitteli lehteen. Politikon kannattaa kirjoittaa aina. Kun höpisee puolueohjelmassa kerrottua tuttua ja turvallista niin eihän niitä moni alkua pitemmälle lue. Eikä törmää uusine näkökantoineen puoluekurin ”Berliinin muuriin”. Nimi ja naama pysyy julkisuudessa ja sehän politikon päätavoite onkin

    Asianajajilla on suuri huoli turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta? Oikeasti heillä on huoli omasta ansaintamahdollisuudesta. Heidän laskutusoikeuttaa turvapaikanhakijoiden avustamisesta on rajattu tietyyn summaan tuntiperusteisuuden sijaan.

    Tämä on tyypillinen esimerkki kuinka omia etuja ajetaan hurskaalla kannanotolla toisten puolesta. Mutta ketunhäntiä on tukku molemmissa kainaloissa. Asiaa ymmärtävät jättävät sivistyneesti kertomatta, mistä oikeasti on kysymys. Uutisissahan ei voida kommentoida, mutta ajankohtaisohjelma voisi tuoda vaihtoehtoisia näkemyksiä. Onneksi meitä joitain on jäänyt sivistyksen ulkopuolelle. Eikä paikalliset Madurot kaikkialle ehdi.

  10. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sanotaan ,että Suomi on oikeusvaltio. Osittainhan se pitää paikkansa ja pitääkin, jos on rahaa käydä oikeutta ja varsinkin jos on rahaa hävitä juttunsa. Ja kyky maksaa vastapuolen kulut.

    Tavallinen pienituloinen kansalainen voi menettää rahansa (vanhaa sanontaa käyttäen), ”sekä omat että varastetut”. Eli tarkoittaa, että kaikki voi mennä.

    Ilman asianajajaa ei kannata taistoon käydä. Asianajajien lakutusperusteet on kuin veteen piirretty viiva. Asiakas ei pysty valvomaan paljonko aikaa edusmies käyttää toimistossaan asian valmisteluun ja kuinka pitkäksi juttu venyy. Mennäänkö seuravaan oikeusasteeseen jne.

    Asianajajien laatuluokitus on ehkä vain kyläpuheiden varassa. Juttua käsitellessä oikeudessa vastakkain ovat itse asiassa asianajajat. Kumpi osaa paremmin päämiehensä näkökannat tuoda esille. Ratkaisevaa on myös kuinka istuva tuomari on perillä käsittelyssä olevasta aihealueesta.

    Useinkin juttu tulee kalliinmaksi kuin kiistakysymys itse. Onko vähävarainen oikeudellisesti huonommassa asemassa. Onko kysymys ollut koskaan asillä valtionhallinnossa.

    En ole kuullut, että oikeudenkäyntien kalleuteen olii millään tavalla etsitty ratkaisuja. Käytettiinköhän Salomon aikaan asianajajia ja oliko tuomiosta mahdollisuutta valittaa ja maksoiko oikeudenkäynti riitakumppaneille.

css.php