KEHITYS JA ONGELMA OVAT EROTTAMATTOMAT KUMPPANIT IHMISKUNNAN HISTORIASSA JA MYÖS TULEVAISUUDESSA.

Taloudessa on oikean viriämisen lisäksi kepluamisen makua. Yritämme saada taloudellista aktiivisuutta ennen tehdyillä tuloksilla. Rahalla, joka on aikaisemmin kestävästä toiminnasta syntynyt, pyöritetään
nyt uudestaan yrityksiin ja yritetään saada vielä lisäkierros.

Verothan maksetaan syntyneistä tuloksista. Ne on kerätty yhteiskunnan ylläpitämien palvelujen tuottamiseen. Palvelujen, joita yhteiskunta on päättänyt tarjota kansalaisilleen. Nyt olemme siirtämässä kasvavalla vauhdilla näitä varoja yritysten pyörittämiseen. Näin menetellen varat vähenevät jokaisella kierroksella ja lopuksi katoavat. Ne eivät kasvata vapailta markkinoilta tulevaa neitseellistä rahaa yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Näiden uusfirmojen piristävä vaikutus yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on hetkellinen ja jatkossa vahingollinen. Ikiliikkuja ei ole keksittävissä.

Talousasiantuntijat ja politikot ovat hetken lapsia ja heille riittää tulokset tässä ja nyt. Politikot pystyvät hyödyntämään tuloksen kannatuksessaan ja talousasiantuntijat edustamissaan yrityksissä ja omassa palkkiossaan. Pörssille on samantekevää millaista rahaa siellä kiertää. Mitä enemmän tapahtumia ja muutoksia, sitä paremmat mahdollisuudet on ansioihin. Pörssi ei erottele terveiden yritysten tuottamaa rahaa spekulatiivisesta. Spekulatiivisen rahan määrä on huomattavasti suurenpi.

Jätän tietoisesti mainitsematta vireillä olevat yhteiskunnan hankkeet, joilla on edellä kerrotun mukaiset vaikutukset. Vältän näin kyllästyttävää jankutusta.

TOINEN MERKITTÄVÄ KEHITYSKULKU

Nyt olemme innostuneet automatiikasta, digistä ja roboteista. Näemme niissä rajattomia mahdollisuuksia etenkin yritystoiminnassa. On sanottu niiden tuovan uusia työpaikkoja ja väiteeseen on haettu todisteita menneestä.

Muutos on niin erityyppinen, ettei historia tarjoa oikeata vertailutietoutta. Robotismi ei tarvitse lisääntyäkseen ihmistyötä, vaan tuottaa itse tarvitsemansa tuotantovälineet robottien tuottamiseen, jotka puolestaan tuottavat kulutustavarat ostettavaksemme. Ja tuottavat meille myös palvelut.

Ongelma syntyy siitä, että ihmiset käyvät tuotannossa tarpeettomaksi ja jäävät ilman tuloja. Joka johtaa ostovoiman katoamiseen. Siitä johtuu taas markkinoiden halvaantuminen. Ei. Kansalaispalkka ei ole tähän ratkaisu.

Yhteiskunnan tulopohja pettää. Roboteilla toimivien firmojen tuottavuus ei pysty ylläpitämään asiakkaidensa tulonmuodostusta. Se ei ole edes teoriassa mahdollista, Nykyinen valtioiden velkaantuminen on läheistä sukua edellä esittämälleni kehitykselle.

Robotit tulevat vapauttamaan tavalliset palveluammatit ja mikä vakavinta tuotannollisessa toiminnasa työskentelevät. Kunkin maan taloudessa tuotannolla on ratkaiseva merkitys kansantalouteen. Siinä länsimaat tekivät virheen kun päästivät tuotannon halpamaihin. Uusi virhe, samanlainen vaikutuksiltaan, on syntymässä robotismista.

Robotismin tuloa tuskin voi estää, mutta sen vaikutuksia voi rajoittaa lainsäädännöllä. Tuotantovälineiden hajautettu ja määrällisesti rajattu omistus voisi toimia tulonjakomekanismina. Kansalaiset omistaisivat tehtaan robotit, jotka olisivat uudenlaisena työvoimana ansaitsemassa puolestamme. Eikä niiden omistus voisi koskaan keskittyä yksille. Oy firma Ab omistaisi tuotteet ja mahdollisesti laitoksen. Näin järjestettynä ihmisillä olisi hurjasti vapaata eikaa ja siitäkin voi tulla ongelma.

Ranskan uuden presidentin ajattelu saattaa olla oire tulevaisuuden uhkakuvista. Maat pyrkivät sitoutumaan yhteisen lipun alle yhä tiivimmin. Suojaan tulevaisuudelta. Macronin kuvittelema liberalistinen lääke uuteen tilanteeseen on vanhanaikainen. Saksa on huomattavasti edellä Ranskaa tuotannossa. Siitä Macronin kiinnostus Saksaa ja Merkkelin hallintoa kohtaan.

12 kommenttia artikkeliin “KEHITYS JA ONGELMA OVAT EROTTAMATTOMAT KUMPPANIT IHMISKUNNAN HISTORIASSA JA MYÖS TULEVAISUUDESSA.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kirjoitin helmikuussa 2015 HäSa:ssa mielipidesivulla otsikolla: ”Orjuus pelasti tuholta, mutta tuhosi orjuuttajan.”

    Robotistisella kaudella (vertaa jääkausi ym.) koneet tekisivät työmme ja me vapaina kansalaisina kokoontuisimme nostamaan sivistystasoamme ja keskustelemaan ja esittämään mielipiteitämme aikamme Hyde Parkissa. Näillä forumeilla missä tämäkin teksti on luettavissa. Eläisimme kuin demokratian kehdossa Kreikassa aikoinaan. Nyt Kreikassa olot ovat toiset.

    Eli historiasta löytyy kuitenkin vastaavuuksia, mutta eri muodossa kuten aina.

    Vakavasti ottaen työtä ei tule olemaan kaikille. Kehitys saattaa pysähtyä siihen, että ylemmällä ihmisluokalla asiat ovat hyvin ja ponnistelun tarvetta ei ole näköpiirissä. Loppuosalla väestöä ei taas ole mahdollisuuksia kehittyä muuten kuin henkisesti, jos sellainen kiinnostaa. Varallisuuden ja tulojen jakolinja jyrkkenee ihmisten välillä

    Ainahan ihmiskunnan historiassa on ollut kysymys siitä kuka voimavaroja hallitsee. Paremmalla keihäällä on saanut varmemmin saalista.

    Ihmisten sulloutuminen asumistihentymiin saattaa muodostua uhkakuvaksi, mikäli suuri osa väestöstä vapautuu työtehtävistä. Eikä ympäristö anna mahdollisuuksia vaihtoehtoihin.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Mielenkiintoista on nähdä ensi maanantain 22.5 ylen Mot. ohjelma. Kuinka Suomi myytiin. Yritystemme myynti ulkomaiseen omistukseen. Sivuaa tämän jutun aihetta.

    Eikä yksin myynti vaan valmistuksen siirrot halpamaihin suomalaisessakin omistuksessa olevilla yrityksillä. Meillä höynähdetään erityisen herkästi kansainvälisiin muotivirtauksiin. Vaikka usein ne on laskettu liikkeelle höynäytystarkoituksessa. Luulemme olevamme fiksuja, mutta höynäyttäjät kuittaavat hyödyn.

    Meillä on alistuneisuuteen taipuvainen historia. Tietyissä asioissa se on ollut hyödyksi, mutta sitä ei tarvitsisi soveltaa kaikille elämänalueille. Terve itsekkyys. Terve anarkia. Terve kansallistunto ja jopa populismi antaisivat taloudellista etua. Ei näillä ominaisuuksilla tarvitsisi meuhata. Olisivat vain ohjaamassa toimintaamme.

    Käytännössä oma raha olisi merkki omaisuutensa hallinnasta ja itsenäisestä päätösvallasta sekä itsensä arvostamisesta. Kyllä itsenäisyyttä arvostetaan, vaikka se yritetään monilla keinoilla kansoilta viedä ja saattaa alamaisuuteen.

    Itsenäisyyden tunnustamisella oli kansainvälisiä sääntöjä. Oman rahan lisäksi vaadittiin vakiinnutetut rajat ja sen sisällä kansa ja vielä itsenäisiin päätöksiin kykenevä hallinto. Näillä edellytyksillä pystyi järjestämään oman turvallisuutensa.

    Omaa rahaa meillä ei enää ole. Hallintokin suurelta osin ulkopuolisten määrättävissä. Meillä säädetään pakkolakeja, näin käytännössä. Rajat ovat vain kartalla. Kansasta ei piakkoin voi puhua. On käytettävä termiä väestö.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Stora Enso, Sanoma oy ja Sonera ovat karvaita esimerkkejä kun maailman muotivirtaukset rantautuvat meille usein muotisanojen muodossa. Kansainvälistyminen, kasvuhakuisuus, potenttiaali ym.

    Stira Enso, tai parenminkin sen johtajat näkivät amerikanostoksessaan potenttiaalia, vaikka laitokset olivat loppuunajetut. Tappiot 3 miljardia euroa.

    Sanoma Oy:n yli miljardin Tv-yhtiön osto Hollannissa toi lähes miljardin tappion.

    Huippuna on Soneran innostus Saksan tietoliikennemarkkinoille. Menetys yli 4 miljardia euroa. Silloisia markkoja 24 miljardia. Ostoksen arvoksi tuli täysi nolla. Hyvä ettei joutunut jatkuviin maksuihin ostettujen oikeuksien käyttämättä jättämisestä.

    Näihin liittyy tietämättömyyttä, osaamattomuutta ja omien etujen tavoittelua tulospalkkioina.

    Vastuulliset pääsevät pääsääntöisesti livahtamaan seurauksitta, jopa kuittaavat bonuksia ja kädenpuristuksia lähtiessään. Monet valtakunnallisesti tärkeät henkilöt ovat usein tavalla tai toisella olleet osallisia. Syyllisten suojaus tulee heidän avustuksellaan ja samalla suojaajat saavat suojan. Näin se toimii. Ainoat suojattomat ovat yrityksestä riippuen osakkeenomistajat ja kuten Soneran osalta veronmaksajat. Veromenetykset tulevat kaikissa epäonnistumisissa kansalaisten maksettavaksi. Saattavat olla miljardiluokkaa. Sonera päätyi ruotsalaisen Telian haltuun.

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Yhtiöiden huonoista operaatioista seuraa taloudellinen rangaistus. Osakkeiden arvot laskevat. Mutta mutta pääasiallinen rangaistushan tulee osakkeenomistajille, jotka pääsääntöisesti ovat osattomia vahingon syntyyn.

    Omistajien eli osakkaiden kiinnostus yhtiötä kohtaan rajoittuu sijoituksensa arvonmuodostukseen. Omistukset mielletään talouden pelipapereiksi, joilla operoidaan omaan pussiin. Muuten yhtiön toiminta on sivuseikka ja sitä arvioidaan väin osakkeiden arvonmuodostuksen näkökulmasta. Vaikka arvonmuodostus pitäisi johtua vain ja ainoastaan hyvin toimivasta ja tuottavasta bisneksestä.

    Toimivan johdon ja lyhytaikaista kauppaa harjoittavien sijoittajien tavotteet voivat olla yhteisiä. Nopeilla arvonmuutoksilla on mahdollisuus tehdä kannustintuloja ja osakkeiden myyntivoittoja. Silloin sekä johto että sijoittajat pärjäävät, vaikka toimet eivät ole eduksi yhtiölle.

    Puhutaan omistajan vastuusta, varsinkin valtion ollessa omistajana. Valtio toimiikin usein yhtiöön päin ohjaavasti. Mutta tavalliset osakesäästäjät ovat passiivisia. Käyvät yhtiökokouksissa ajankuluksi nauttimassa tarjoilusta ja näyttäytymässä osoittaakseen kuuluvan omistajaluokkaan.

    Tämä vakiintunut passiivinen suhtautuminen omistukseen tarjoaa johdolle mahdollisuuden tehdä harhaoperaatioita.

    Jossain vaiheessa pitäisi yhteiskunnassa puhua kansanosakkeista ja kuinka systeemi rekennettaisiin sopivaksi mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Osana säästö- ja eläkerakennetta.

  5. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kaiken aikaa jatkuvien taloudellisten mahdolliuuksien kasautumista yhä harvenmille on pystyttävä rajoittamaan ja muuttamaan suuntaa tavallisten kansalaisten hyödyksi.

    Kansalaispalkka on keinotekoinen yritys korjata vinoutumaa, Todella vaikuttavan tasaavan menetelmän tulee perustua omistukseen. Joko suoraan meidän puolesta työskenteleviin robotteihin. Tai omistukseen kansanosakkeiden kautta. Kansanosake oikeuttaisi holding-yhtiön tapaisen yrityksen omistukseen, joka puolestaan hankkisi tuotannollisten ja ym. yritysten osakkeita, josta omaisuus ja tulot muodostuisivat.

    Lainsäädännöllä pitäisi muuttaa monia osakeyhtiölain kohtia. Enemmistöosakas eikä yhtiö itse voisi lunastaa vähemmistön osakkeita eikä yhtiö voisi lunastaa omia osakkeitaan. Samoin määrätty määrä osakkeista tulisi olla kansanosakesalkun hankittavissa.

    Jokin tämänkaltainen järjestely voisi muuttaa koko pörssiajattelun suuntaa terveenmäksi. Rakenteeltaan vastuuta kantavaksi yhteikunnan ja taloudellisen toiminnan osaksi.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kansanosake olisi aktivoiva tapa temmata kansalaiset talouden aktiiviseksi osaksi muutenkin kuin työntekijöinä. Kansalaispalkka on vastaavasti passiivinen, ilman ponnisteluja tuleva korvaus kansalaisuudesta.

    Osakkeiden myötä kansantulo jakautuisi tasaisemmin. Kun nyt puhutaan talouden nousuprosentista voi se kohdistua hyvinkin suppealle porukalle. Heidän osalltaan nousu vou olla moninkertainen keskiarvoon verrattuna ja osa jää ilman kansantulon nousun hyötyä.

    Ps. Juuri presidentin nimittämä oikeuskansleri on polittinen valinta. Preidenttikin on politikan valtaan nostama ja kaikesta huolimatta puolueleimautunut. Kokoomus odottaa nykyisen presidentin ilmoittautumista puolueensa ehdokkaaksi.

    Nyt tällä Pöystin nimityksellä varmistetaan ettei sote-kantelut johda minkäänlaiseen ns uudistusta häiritsevään tulokseen. Tässä on sama maku kun EU:hun liittymisestä pantiin neuvottelemaan MTK:n Heikki Haavisto, kovin liittymisen arvostelija. Silloisen venkuloinnin suoritti pääministerinä ollut Esko Aho.

    Muutoinkin politikot saavat hyvän suojan laillisuuden ylimmältä valvojalta polittisella nimityksellä. Palvelus palveluksesta. Tämä systeemi on tuoksahtanut jo pitemmän aikaa. Ja näyttää jatkuvan.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Merkkelin puhe kaljateltassa oli poikkeava. Yleensä hän ei sano juuri mitään puheessaan. Vaikuttiko ympäristö puheeseen vai oliko kalja liian väkevää. Hän oli tuohtunut niihin, jotka eivät kulje tasajalkaa Saksan ja Ranskan kanssa. Kaikki ei ole mennyt niin kuin Merkkeli on ajatellut. Tyytymättömyys tuli puheessa läpi.

    Amerikka on omilla teillään ja heillä on siihen vara ainakin toistaiseksi, mikäli Trump ei sotkeudu omaan ohjelmaansa.

    Moittiminen Englantia EU-erosta ei ainakaan lisää luottamusta yhteisön yhtenäisyyteen. Yhteisö menee liian lujaa keskitettyyn hallintoon. Saattaa olla muitakin tuon suuntauksen karsastajia kuin Englanti. Saksan ja Ranskan sanelu voi tuottaa ongelmia. Monet haluavat vapaata yhteistyötä ja pitäytymistä talousasioissa. Polittinen sitoutuminen nähdään toimintavapauden rajoittamisena ja kansallisten tarpeiden tukahduttamisena. Ja määräävässä asemassa olevien maiden eduntavoitteluna.

  8. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Merkkelin haukut kaljateltassa eivät olleet pelkästään Englannille ja Amerikalle. Ranskan uuden presidentin Macronin vierailu Merkkelin luona ei mennyt ilmeisesti parhaalla tavalla. Macron haluaa otteista päätellen Euroopan henkiseksi johtajaksi. Tuo tavoite taisi selvitä Merkkelille. Tai hän oli varomaton äkkinäiseksi luulleen vieraan kanssa. Jätti suojaukseensa aukon.

    Mitähän Venäjä on tehnyt oikein kun voi toimia eri maiden vaalipäällikkönä ja kuitenkin säilyttää näihin merkittävän hyvät välit. Ja toisaalta sekä Ranskan, että USA:n presidentit käyttävät Venäjää vipuvartena suhteessa ns. yhteistyökumppaneihinsa, kuten Saksan Merkkeliin. Pelaavat ilmeisesti maakohtaisilla pakotteidenpurkumahdollisuudella.

    Taas yhdessä päätetty hyvä asia, kuten Venäjän pakotteet kääntyvät, kuten otsikossa esitin, vastakohdakseen. Näin se maailma mennä könyää eteenpäin.

  9. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Sipilä esitti juuri äsken eduskunnasta televisioidussa ohjelmassa uskontunnustuksensa EU:hun. Äänensävyllä vahvistettuna. Monesta saman tilaisuuden puheenvuorosta huokui pelko yhteisön tulevasta kehityksestä. EU pyrkii toimimaan holhouslautakunnan tavoin, lisäämällä puuttumistaan perheiden (jäsenmaiden) sisällä ratkaistaviin asioihin.

    Yhteisvastuu taloudessa ja yhteinen politikka tarkoittavat ennen kaikkea taloudellisen menestyksen välttelemistä jäsenmaissa tai ainakin vakaan talouden liiallista julkistamista, ettei tulonsiirrot muilta jäsenistä vaarannu. Nytkin haetaan ns. ilmaista EU rahaa erilaisiin kohteisiin. Tuosta järjestelmästä tulisi pysyvä ja kaikki epäonnistumiset maksatettaisiin toisilla. Omat varat olisi turvallisuussyistä kätkettävä ”veroparatiiseihin” valtiollisin toimin, yhteisön muilta jäseniltä piiloon.

    Jo nyt on nähtävissä selvää johtajakamppailua ja samalla johtavan maan aseman tavoittelua. Vaikka unioni selviäisi tästä kriisistään, kehittämisnäkymät synnyttävät huomattavasti vakavanpia ongelmia. Kansat ja alueet tulevat aina kilpailemaan keskenään taloudellisesti kuin saman alan yritykset. Kaikki maat ovat samoilla markkinoilla kilpailukykyineen, veroetuineen, yritystukineen ja polittisine painoarvoineen.

    Eri maiden säännöllisin välein tehtävillä jäsenyysäänestyksillä olisi tervedyttävä vaikutus EU:n toimintaan. Mutta eihän siihen uskalleta mennä, vaikka liittymisen yhteydessä monissa maissa jouduttiin uusintaäänestyksiin, kun kansa ei ollut liittymisen kannalla. Eli äänesti väärin.

    Kuka tarvitsee lebensraumia? Joku valtio vai jotkut johtajat?

    31.5.klo 1920.
    Katselin juuri klo 19.00 MTV:n uutiset. Huomioni kiinitti sananvapauden eriarvoisuus. Pääministeri Sipilä sai kertoa ministeriaitiosta, ettei hän tule olemaan missään hallituksessa, jossa käsitellään eroa EU:ta. Mutta Perussuomalaisten Sampo Tarho ei olisi saanut ministeriaitiosta kertoa tavoittelevansa tulevissa hallituksissa kansanäänestystä EU-erosta. Kenelle sanavapaus kuuluu???? Onko sananvapaus kiinni siitä, onko EU myönteinen vai ei??? Näissä pienissä tapahtumissa Unionin varsinainen luonne tulee esille, kunhan osaa niitä lukea riittävän ajoissa. Kun vielä on sananvapautta jäljellä.

    Sanottakoon, että tarkkailen maailman menoa ilman puoluesidonnaisuutta, vapaana ilmaisemaan ajatukseni.

  10. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Eduskunnan kyselytunnilla nähtiin arvoton näytelmä. Kristillisten edustaja kysyi kaikilta hallituspuolueiden kolmelta puheenjohtajilta kantaa alkoholilaista saatuihin asiantuntijalausuntoihin. Puheenjohtajat istuivat kuin tatit ministeriaition eturivissä. Heidän puolestaan vastaili ministeri Rehula väistellen aiheen ydintä eli ei vastannut kysymykseen. Kyseinen tapa on korkeimmallakin lainvalvojan tasolla käytössä. Eräs aikaisenpi oikeuskansleri väisti esitetyn asian ja teki suuren työn asian vierestä luullen ettei tavallinen kansalainen väistöliikettä tajua. Syvästi loukkaantui kun jäi asiasta kiinni.

  11. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Amerikan presidentti Trump teki suuren palveluksen Pariisin ilmastosopimukselle. Yhteisen vihollisen merkitystä maailman tapahtumissa ei sovi vähätellä. Mikä muu kannanotto olisi saanut valtioiden johtajia intoutumaan taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.

    Tiesiko Trump mitä sai aikaan. En ole siitä aivan varma. Jos julistuksessa ei olisi näitä oheisongelmia, voisi sen julistaa uroteoksi.

    Trumpin konsti on tosin ikivanha keksintö. Valtioiden johtoon on noustu samalla menetelmällä. Valtioliittoja on syntynyt. Unioneita on perustettu. Eikä menetelmän käyttökelpoisuus sammu koskaan. Se on taattua laatua.

    Kuten otsikko sanoo tähänkin voi liittyä ajan oloon ongelma.

    Uhkakuva on toinen verraton väline. Uhkakuvia on ainakin kahta lajia, todellinen ja tekaistu. Kummallakin saa vaikka sodan syttymään. Uhkakuvia vastaan taistelevat myös konsultit. Tekaistu kuva on helpointa selvittää, mutta viivyttely tuo kuitenkin parhaan lopputuloksen – taloudellisesti – konsultille.

    Luulen, että uhkakuva oli Trumpilla käytössä päätöstä tehdessään ja perustellessaan. Sieltä uhkakuva muotoa muuttaen kimposi Eurooppaan vahvistaen yhteistä rintamalinjaa.

    Ettei niin pahaa, ettei myös hyvää.

  12. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Meitä huijataan aina uusilla sanonnoilla, jotka on helppo omaksua ajattelematta niiden sisältöä. Pannaan tase töihin. Tuolla perusteltiin valtion yritysten myyntiä ja sehän äkikseltään näyttää myönteiselle. Mutta tarkoittaa valtion omaisuuden hukkaamista kertaluonteiseen tarpeeseen.

    Oikeisto on myynyt ideologisista syistä ja oppositiossa oleva vasemmisto on kritisoinut. Vallassa ollessaan vasenmisto on toiminut samoin, paikaten huonosti hoidettua valtion taloutta.

    Kun yritys on vakavarainen ja toimiva voisi kuvitella taseen olevan töissä ja tuottavan osakkaalle osinkoa. Kun osakas myy osuutensa taseen työskentely loppuu myyjän kohdalta välittömästi ja osingon juoksu loppuu siihen paikkaan.

    Myös valtion taseessa yritysomaisuus on töissä niin kauan kuin osingot juoksevat ja ne voivat juosta vuosikymmeniä, jos omistuksen annetaan jatkua. Taseen töissäolo on keinotekoinen sanonta. Itse asiassa tase vain kertoo yrityksen taloudellisen tilan valmistihetkellään. Seuraavana toimintapäivänä tilanne on jo toinen. Että semmoinen elementti on tase.

    Valtion omaisuuden myynnit ovat hätäratkaisuja, joihin taitamattomat ryhtyvät, yleensä vielä alihintaan. Taitamattomia kun ovat.

    Torstain HäSa:ssa oli myönteinen uutinen. Valtion sijoitusyhtiö Solidium osti siivun Konecranesia kun amerikkailainen Terex myi osuuttaan. Tästä operaatiosta voi hyvin sanoa, että Solidiumin tase oli valtion puolesta töissä. Toivottavasti tämä uutinen kertoo suunnanmuutoksesta ja paluusta terveeseen ajatteluun.

    Jos on pantava vastakkain valtion velanotto ja valtion omistamien yritysten myynti, kannatan velanottoa, vaikka sitäkin karsastan. Vastuullinen taloudenhoito on ykkösasia. Valtiolle ei pidä ottaa enemmän tehtäviä kuin tulot sallivat. Mieluummin kasvattaa talouden puskureita.

    KUN OSINKOTULOT LAKKAAVAT KANSALAISTEN ON SE KORVATTAVA LISÄÄNTYVÄLLÄ VERONMAKSULLA.

css.php