TEKEVÄTKÖ LÄNSIMAISET KANSAT ITSEMURHAA, NIINKUIN PAAVI PUHEESSAAN VÄITTI.

Katoliset papit eivät ainakaan lastenteossa näytä hyvää esimerkkiä.

Kansojen käyttäytymistavat ovat monen asian ja pitkän kehityksen summa. Olemme saavuttaneet hyvinvoinnin ja sen mukanaan tuoman itsekkyyden. Olemme elämäntyylissämme hyvin valikoivia.

Kehitys alkoi jo 70-luvulla, kun työvoimavaltainen teollisuus alkoi siirtää tuotantoaan halvenpiin maihin kannattavuutensa parantamiseksi. Samalla alkoi pienipalkkaisen työn vieroksunta. Muutamia halpoja maita oli vielä Euroopassakin jonkin aikaa.

Olemme kehittyneet pikkuhiljaa tuotantoyhteiskunnasta kulutusyhteiskunnaksi. Se on tulosta käytännön ratkaisuista, mutta suuressa määrin myös parenmuuden tunteesta. Suomen kehitys on kulkenut samaa tahtia muun läntisen kehityksen mukana.

Pörssi on ollut alunperin kauppapaikka sijoittajille. Senkin luonne on muuttunut. Uudet innovaatiot yhtiöitetään usein tarkoituksena rahastaa, myymällä osa omistuksestaan nopea rikastuminen mielessä.

Tavotteet halutaan saavuttaa nopeasti. Urakehitys ei saa häiriintyä. Näitä asioita eivät Paavin huolet perheasioista millään tavalla hetkauta. Kansan olemassaolo ja jatkuvuus ei ole päällimmäisenä, eikä top 10 joukossa, oleva asia.

He, jotka talouden resusseja hallitsevat, katselevat turvatusti vartioitujen aitojen takaa. Heille yrityksen sijainti ei ole ratkaiseva. Ratkaisevaa tulee olemaan suoritteita tekevän väestön hintataso ja sen liikkuvuus. Länsimainen ihminen ei tässä vertailussa tule pärjäämään ainakaan asenteitaan muuttamatta. Tämä on kehityksen suunta ja tahti on kiihtyvä. Vallalla oleva muuttoliike Eurooppaan pitää osaltaan vauhtia yllä ja vahvistaa näkymää.

Suomalaisetkin ovat kestäneet sodan kauhut, mutta hyvinvoinnin kestämisessä meillä on suuria puutteita. Golfin suosion kasvaminen on oiva esimerkki miten homma toimii. Se oli yläluokan harraste. Hyvinvoinnin kasvaessa kaikki halusivat golfin avulla kuulua yläluokkaan kaikkine siihen liittyvine tapoineen. Juuri tuontyyppisellä kaavalla kaikki vanhat kulttuurit ovat kaatuneet. Kukin oman aikansa ”elitistisiin elkeisiin”.

2 kommenttia artikkeliin “TEKEVÄTKÖ LÄNSIMAISET KANSAT ITSEMURHAA, NIINKUIN PAAVI PUHEESSAAN VÄITTI.”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Amerikan uudella presidentillä on mottona: ”Amerikka ensin”. Tuo on laaja käsite. Meillä on huomattavasti tarkenpi.
    ”Minä ensin.”

    Pirkanmaalainen voitti yli 80 miljoonaa euroa yksin. Asiaa kommentoitiin tiistaiaamun jälkipörssissä. Huoleksi nousi osaako voittaja sijoittaa voittonsa niin ettei pääoma pienene. Pääoman tulee jatkuvasti kasvaa ainakin inflaation verran pysyäkseen arvossaan. Arvasikohan voittaja minkälaisen huolen hän sai kannettavakseen.

    Voittaja ei talousasiantuntijoiden mukaan voi nauttia voitostaan kuluttamalla pääomaa. Ajattelun malli eroaa tavallisen kansan ajattelusta, joka joutuu syömään kaiken tienaamansa elääkseen. Tämä ajattelun ero synnyttää eriarvoisuutta omistuksen kautta. Ne joilla on pääomaa tulee jatkuvasti ainakin säilyttää sen arvo ja mieluummin pääoman tulisi kasvaa.

    Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa saman verran kuin köyhin puolikas yhteensä. Pelatessasi golfia saatat hiukan lisätä sijoittajan pääomaa olitpa ostanut pelaamiseen oikeuttavan osakkeen tai et. Rahavirtojen kulkusuunta on alhaalta ylöspäin, vaikka kuinka tunnet olevasi yläluokkaa pelatessasi.

    Maailman järjestys on tälläinen ja se on syytä tuntea, vaikka ei siihen paljon voi yksin vaikuttaa. En tiedä kumpi on pahenpi taloutemme kannalta. Omistuksen keskittyminen vai tavallisen kansan yritys olla yläluokkaa suuntaamalla tarmonsa väärin.

    Kommentteja Ranskan vaalista.
    On mielenkiintoista nähdä voiko ranskalaisia komentaa samaan tapaan kuin saksalaisia. Äänestämään puolujohtajien komennossa heidän suosikkiehdokastaan Macronia. Entistä investointipankkiiria. Toinen miilenkiintoinen piirre. EU-komission puheenjohtaja Juncker puuttuu jäsenmaan presidentinvalintaan kuin Putin Ukrainan politikkaan. Piirre on aivan sama vain puuttumisaste poikkeaa. Eikö EU:n pitänyt olla länsimainen ja demokratiaa kunnioittava vapaa yhteisö.

    Onko EU:lla jo mahdollisissa Suomen presidenttiehdokkaissa suosikkia, jota suomalaisia painostetaan äänestämään.

    Onko EU:n hajoamispelko sen omassa hallinnossa jo näin voimakasta.

  2. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Talouspsykologia kehittäisi pelisilmää hallinnointiin.

    Taloutta ajetaan ihmisten elämässä yhä merkittävämpään rooliin. Kilpailuyhteiskunta korostaa osaamisen merkitystä. Yhteiskunnan menestyjät käyttävät voimavarojaan ja aikaansa taloutensa ja asemansa edistämiseen. Lastenhoitokin on politisoitu menestystekijöiden ylläpitämisen ja kasvattamisen näkökulmasta. Perhe-elämä on yhteiskunnan taholta pönkitetty tuottavuutta tukevaksi.

    Kilpailutus on viety äärimmilleen, jopa alueille joissa kilpailutus tuottaa pelkkää vahinkoa, taloudelle, yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Kilpailutuksesta on tullut ääriajattelua, jota lait ja ohjeistukset edellyttävät.

    Kansat kilpailevat keskenään, koska mitään suojauksia ei voi käyttää vapaakauppasopimusten ja talousyhteisön sääntöjen takia.

    Taloudellinen menestyminen ei näy valtiontaloudessa. Maat, me mukaan lukien, velkaannumme syömävelanotolla. Taloudellinen hyöty katoaa kulutukseen ja siihen vielä erityisesti kannustetaan. Kulutus nähdään talouden veturina, mutta se idea on jo käytetty loppuun. Kulutuksen rajoja asettavat raaka-aineet, jatkuvan kasvun mahdottomuus ja meidän henkiset rajamme. Aineettomiin asioihin suuntautuva kulutuksen vaikutus ei tuota pysyvää hyötyä, vaikka sitä ympäristön vuoksi suositellaankin.Matkailu on tyypillinen lyhytkestoinen hyödyke. Sen myönteinen vaikutus laskee jyrkisti matkan päätyttyä.

    Kansoja kiinnostaa enemmän muut asiat kuin jatkuvuus, koska se haittaa tavotteiden toteutumista.Laskeva väestöpohja nähdään talouden kehittymisen jarruna.

    Ranskan vaalit paljastivat EU-komission tavotteen. Komission puheenjohtaja Juncker esiintyy hallitsijana. Hän on selvästi kasvattamassa komission valtaa samalla tavalla omatoimisesti kuin parlamentti aikanaan omaansa. Hän pyrkii jäsenmaiden yläpuolelle. Demokratiassahan valta annetaan vaaleissa. EU:ssa se otetaan tekojen kautta.

css.php