VOIKO DEMOKRATIAA HARJOITTAA ILMAN PUOLUEPOLITIIKKAA?

ENSIMMÄINEN OSIO

Demokratia, poliittiset puolueet ja työmrkkinajärjestöt. Mikä näistä kolmesta ei tulisi kuulua joukkoon? Työmarkkinajärjestöt ja puolueet ovat valjastettu edunvalvontaan ja myös harjoittavat sitä lähes peittelemättömästi. Demokratia voisi puhtaimmillaan olla yhteisten asioiden hoitojärjestelmän perusta. Puolueet ovat kaapanneet demokratian käyttöönsä. Emmekä aina pääse toteuttamaan ongelmakohdan parasta ratkaisua. Joidenkin edut ajavat sen edelle.

Terveyspalvelujen uudelleen järjestely Soten puitteissa on hyvä esimerkki vääristymästä. Yhteiskunta tarjoaa palvelun itselleen eli kansalaisilleen omakustanteisesti. Puoluepolitikointi aiheuttaa sen, että rahavirtoja tulee jakamaan ja voittoja tekemään useita jopa kansainvälisiä organisatioita.Jotkut puolueet harjoittavat näiden firmojen edunvalvontaa.Jopa niin, että yksittäisellä firmalla on pääsy monopoliasemaan, jolloin yhteiskunta joutuu oman lakinsa velvoittamana maksamaan kohtuuttomuuksia.

TOINEN OSIO

Demokratia ja puoluepolitiikka halutaan pitää synonyymeinä. Eräs politiikan asiantuntija väläytti taas pitkien listojen käuttöönottoa. Vaaleissa ei voisi äänestää hyväksi toteamaansa henkilöä. Tarjolla olisi puoluepamppujen lista, josta he valitsivat mieleisimmät kansanedustajiksi. Valtaa siirtyisi merkittävästi äänestäjiltä puolueiden johdolle. Onkohan tämän takana europarlamentikko Sirpa Pietikäisen pyrkimyksestä vähentää vähemmän fiksujen äänestäjien vaikutusta vaalitulokseen. Ehdokasasettelua pitää päinvastoin tehdä entisestään avoimemmaksi.

KOLMAS OSIO

Tutkimustuloksin pyritään todistelemaan äänestysinnon ja koulutustason keskinäistä riippuvuutta. Annetaan ymmärtää että vähemmän fiksut ovat myös vähemmän aktiivisia vaaliuurnille.

Älykkyys on syntymälahja ja esiintyy monena variaationa, eikä sitä voi tietomäärällä mitata. Äly toimii tietojen käyttöjärjestelmänä ja se lisättynä ihmisyyden ohjausyksiköllä antaa tuloksen johon meillä on ylipäätään mahdollisuus.

NELJÄS OSIO

Demokraattiseen käyttäytymiseen istuu huonosti EU:n korkempien johtajien halventavaksi tarkoitettu julkinen ilmehtiminen Englannin eräiden ministerinimitysten kohdalla. Asioiden erittelykyky olisi paljastanut ettei heillä ollut valtaa valintaan.

YHTEENVETO

Seuraavissa vaaleissa voisi mittauttaa kansan tahtotila puhtaaseen demokratiaan.

Olisi mielenkiintoista nähdä pelkän demokratian varassa toimivan kansan mahdollisuudet kilpailijoihin nähden. Ratkaisut olisivat aina parhaat mahdolliset koko kansalle. Siinä Suomalaisen vallankumouksen malli.

Hauho 17.7.2016.
Eero Heikkinen

Kommentointi on suljettu.

css.php