ARVIOITA YHTEISKUNNAN OMAISUUDEN YHTIÖITTÄMISESTÄ

TÄLLE SE NÄYTTÄÄ. NÄIN SE SAATTAA OLLAKKIN.

METSÄHALLITUSTA pilkotaan. Muutoksella aina tavotellaan jotakin. Muutoksen tekijä mahdollisesti tietää mihin pyrkii. Kun mahdollisuuksia avataan pitää kaikki tulevat vaihtoehdot tuoda esille ja muut ennalta arvaamattomat pyrkiä lailla sulkemaan kun on kysymys kansan yhteisestä omaisuudesta.

Se seikka, että valtio omistaa edelleen maapohjan puineen ei vielä takaa mitään, kun hakkuu yksinoikeudella siirretään yhtiölle. Tällaista oikeutta kutsutaan aineettomaksi omaisuudeksi. Sopimuksen sisällöstä riippuen yhtiön ”pörssiarvo” saattaa olla valtava kun huomioi valtion metsien määrän.

Omistaja on aina oikeutettu myymään omaisuutensa, eli tässä tapauksessa 101 kansanedustajaa, kenelle tahansa jopa ulkomaiselle sijoittajalle. Onkohan asiasta tehty riskianalyysia kaikki mahdollisuudet huomioiden vielä kymmenien ja jopa sadan vuoden päähän.

Tuntuu hassulle ja tarpeettomalle tuoda esille tällaista perustietoutta ja varoitella sen vaaroista, Mutta onko niin että kukaan ei usko näin yksinkertaisella menetelmällä kehdattaisiin vedättää valtion omaisuus.

Kuinka on määritelty miten myyntitulo jaetaan metsän omistajan ja hakkuuyhtiön kesken. Onko hakkuuyhtiöllä mahdollisuus ryhtyä elämään omaa elämäänsä ja määritellä organisaationsa koko sekä hallita tuloksensa käyttö.

Puuraaka-aineen merkitys on kasvanut voimakkaasti ja tulee vahvistumaan kun uusia käyttömahdollisuuksia löydetään. Yhtiöittäminen tulee kiinnostamaan kansainvälisiä sijoittajia ja sitä tullaan seuraamaan tarkasti.

Suomessa asioita hoidetaan ulkopuolisten mieliksi ennenkuin kukaan keksii sitä edes vaatia.

Hauho 11.03.2016

Eero Heikkinen, Hauho

 

 

Kommentointi on suljettu.

css.php