Polittinen papisto sanan selittäjinä presidentin pakolaislinjauksista.

JA NÄIN SE EHKÄ ON.

Presidentin valtiopäiväpuhe oli kohdennettu suurelta osin kansalle, osoitukseksi siitä, että jollakin on ainakin ajattelun tasolla selkeä kuva tilanteesta. Niinistö oli huolissaan talouden sietokyvystä. Kansamme työn tuotot eivät ole aikoihin riittäneet edes oman kansan tarpeisiin.  Siitä huolimatta polittinen papisto vatvoo ja tutkii oliko puheen sanoma sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Sopisi olla huolissaan myös siitä, missä määrin pakolaiset ovat tuoneet mukanaan sitä mitä sanovat pakenevansa. Pakolaisten lähtömaissa keskinäinen vihanpito on jatkunut ajankohtaisohjelmassa esiintyneen, arabialaista syntyperää olevan asiantuntijan mukaan 1500 vuotta. Todennäköistä on että tilanne ei ole paikkasidonnaista eikä lyhytkestoista. Toisen, maanmiestensä muuttoliikettä seuranneen mielestä kukin maa tarvitsee kansalaisensa pysyäkseen toimintakelpoisena.

Tutkimuslaitokset, nuo nykyajan oraakkelit, joita jokaisella instanssilla on omansa, antavat polittisia lausuntoja. Heitä kuunnellessa saa käsityksen ettei meidän kulttuuristamme käsin ole mahdollista hahmottaa todellisuutta. Eikä löytää sopivaa ratkaisumallia, joka vielä nostaisi seuraavan kuukauden galluplukuja.

Niinistö teki virheen ryhtyessään itse sanomansa selittäjäksi. Alkuperäisessä tekstissä pitäytyminen olisi luonut kansan parissa luottamuksen, että ongelmaan löytyy myös omaa kansaa huomioiva ratkaisu.

Ilman EU:ta kansallisvaltioiden olisi ollut pakko selvittää pakolaistilanne heti alkumetreillä. EU:n toimintamalli on toisiinsa nojailua.

Taloudeltaan ja alueiltaan vahvat  arabimaat, kuten Saudi-Arabia sekä Iran, eivät ole esiintyneet heimoveljiensä auttajina. Pikemminkin ongelmien aiheuttajina. Me suomalaiset olemme täysin syyttömiä ongelmien syntyyn.

Puheet ovat pelkkiä puheita, mutta Niinistön puhe oli tästä asiasta lajinsa paras.

 

Kommentointi on suljettu.

css.php